Väkivalta alkaa koulusta

22.11.2016

Annakaisa Suni

Joka toinen ruotsalaisnainen on joutunut elämänsä aikana fyysisen tai seksuaalisen väkivallan uhriksi.

Tarkalleen ottaen väkivaltaa kertoo kokeneensa Ruotsissa 46 prosenttia ja Suomessa 47 prosenttia naisista. Keskiarvo EU:ssa on reilusti pienempi, 33 prosenttia, kertoo Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimus vuodelta 2014.

Joka vuosi keskimäärin 13 naista kuolee nykyisen tai entisen puolisonsa väkivallan uhrina Ruotsissa.

Väkivallan yleisyys tasa-arvon kärkimaina pidetyissä pohjoismaissa selittyy osin sillä, että täällä naiset tunnistavat joutuneensa väkivallan uhreiksi ja uskaltavat kertoa siitä. Mutta se ei ole koko totuus. Miesten naisiin kohdistama väkivalta on yksi Ruotsin pahimmista epäonnistumisista.

Edellinen porvarihallitus käytti kahdeksan vuoden aikana noin 265 miljoonaa euroa erilaisiin tasa-arvohankkeisiin, joista monet liittyivät naisiin kohdistuvaan väkivaltaan.

Kahdeksan vuoden jälkeen selvitettiin tuloksia. Miesten väkivalta naisia kohtaan ei ollut vähentynyt, vaan lisääntynyt.

Ensin näyttää siltä, että Ruotsi on todella satsannut väkivallan torjumiseen. Täällä on naisiin kohdistuvaan väkivaltaan keskittyvä kansallinen tutkimuskeskus, 17 viranomaisen yhteistyöryhmä väkivaltaa vastaan, sosiaali- ja terveydenhoidon sekä poliisin erityisyksikköjä, turvakotiverkosto ja osin vapaaehtoisvoimin pyöriviä kansalaisjärjestöjä. Siitä huolimatta naisiin kohdistuva väkivalta on yhtä yleistä kuin Suomessa.

Esimerkiksi auttava puhelin, jonne perheväkivallan uhrit voivat soittaa vuorokauden ympäri, saadaan Suomeen vihdoin joulukuussa.

Ruotsissa auttava puhelin on toiminut jo kymmenen vuotta nimellä Kvinnofridslinjen, naisrauhalinja.

Puheluiden määrä on kasvanut. Viime vuonna niitä tuli ennätysmäärä, 31 500. Puheluiden lisääntyminen selittyy vain osin sillä, että naisrauhalinjasta on tullut tunnetumpi.

Kun väkivallan uhri tai hänen läheisensä soittaa auttavaan puhelimeen, työntekijät kuuntelevat häntä ja neuvovat sitten, miltä viranomaisilta ja järjestöiltä uhri voi saada lisää apua. Se on tärkeää työtä, mutta se ei poista väkivaltaa, vaikka auttaakin uhreja selviämään siitä.

Ruotsin nykyinen punavihreä hallitus julkisti viime viikolla oman ohjelmansa miesten naisiin kohdistamaa väkivaltaa vastaan (tätä termiä käytetään Ruotsissa perheväkivallan sijaan). Hallitus aikoo satsata noin 92 miljoonaa euroa väkivallan ennaltaehkäisyyn. Esimerkiksi kaikkien sairaanhoitajien ja juristien koulutukseen kuuluu jatkossa osuus miesten naisiin kohdistamasta väkivallasta.

Aikomus satsata ennaltaehkäisyyn kuulostaa hyvältä, mutta  tutulta. Poliitikot puolueesta toiseen ovat pitkään puhuneet ennaltaehkäisyn tärkeydestä, mutta tilanne ei ole muuttunut.

Koulutuksen tärkeydestä puhui myös edellisen hallituksen tasa-arvo-ohjelman seurauksia selvittänyt Cecilia Schedin Seidegård Ruotsin yleisradion haastattelussa viime vuonna.

Hän ei tosin keskittynyt väkivaltaa työssään kohtaavien ammattilaisten koulutukseen, vaan peruskouluun – ja nimenomaan poikiin.

"Nyt tytöt ovat poikia parempia kaikissa aineissa, paitsi liikunnassa. On riski, että pojat ajautuvat vääriin ryhmiin. Jatkossa se voi johtaa väkivaltaan naisia kohtaan. Koulutus on perusta hyvälle elämälle", Schedin Seidegård sanoi.

Siinä yksi tärkeä tehtävä lisää Ruotsin vaikeuksissa olevalle koululaitokselle.

väkivalta  feminismi  Ruotsi