Poliitikko uskoo nitistävänsä terrorismin teknologialla

23.8.2017

Maria Pettersson

Maria Pettersson on europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin (sd) avustaja.

Jotkut poliitikot haluavat uskoa, että terrorismi ratkaistaan teknologialla ja byrokratialla.

Kunhan insinööri kehittää riittävän hyvän algoritmin seulomaan eurooppalaisia ja tänne matkustavia, kunhan viisumibyrokratiasta tehdään tarpeeksi vaikeaa ja kunhan viranomaisille annetaan loputtomat valtuudet ja valtavasti rahaa tietoliikenteen valvomiseen, niin sitten, sitten vihdoin terrorismi loppuu.

EU:ssa jo pitkään käyty keskustelu verkkotiedustelusta ja massavalvonnasta roihahti Suomessakin, kun sisäministeri Paula Risikko (kok) sai Turun puukkoiskusta uuden syyn ajaa tiedustelulakia pikavauhtia läpi.

Miksi monet mepit ja ministerit ympäri Eurooppaa ovat tiedustelulaeista ja massavalvonnasta innoissaan?

Ehkä he haluavat lopettaa terrorismin ja rehellisesti uskovat, että mahdollisimman laajat tiedusteluvaltuudet ovat oikea väline siihen.

Ehkä he ovat ymmällään tilanteen edessä ja ovat valmiit kokeilemaan melkein mitä vain. Jotain nyt pitää ainakin tehdä, koska pelottaa, surettaa ja kansa vaatii tekoja.

Ehkä tiedustelulaki kiihottaa heitä ja maan viranomaisia ajatuksena niin paljon, että he käyttävät terrorismia syynä saada lait ajettua läpi mahdollisimman nopeasti.

Tavallisten kansalaisten massavalvonnan mahdollistavissa laeissa on yksi kiusallinen kysymys. Jos annamme viranomaisille oikeudet vakoilla kansalaisia, estääkö se terrori-iskuja? On nimittäin niin, että kun poliitikoilta alkaa kysellä tutkimusta, selvitystä, raporttia tai muuta näyttöä verkkotiedustelun tehokkuudesta, sitä ei oikein tunnu löytyvän.

Mielipiteitä löytyy senkin edestä. Yleisimmät ovat:

1. Venäjä, USA ja Kiina tekevät kumminkin niin.
2. Kyllähän tämä nyt on tehokasta, haloo, mieti vähän.
3. Varmasti joku tekee tutkimusta tehokkuudesta, mutta tutkimus on salaista.
4. Ainakaan siitä ei ole rehellisille ihmisille mitään haittaa.
5. Oletko terroristien puolella, häh?

Mikään näistä ei vastaa tärkeimpään kysymykseen: toimiiko verkkotiedustelu?

Toimittaja Janne Zareff kyseli samaa Twitterissä. Hänen suomalaisilta saamansa vastaukset muistuttavat EU:ssa pyöriviä vastuksia. Näin hän tiivisti vastausten sisällön:

1. Ruotsissakin on.
2. NSA:llakin on.
3. On itsestäänselvää, että on tehokasta.
4. Tehokkuutta ei voi arvioida tai jos voi, tuloksista ei voi kertoa.

Jälleen olennaisin kysymys jää vaille vastausta. Toimiiko se?

Tiedon määrä ei vaikuta olevan avain terrorismin ehkäisyyn.

Turun puukottajan radikalisoitumisesta oli varoitettu poliisia etukäteen. Katalonian poliisille kerrottiin, että Barcelonan La Ramblalle aiotaan iskeä. Italian viranomaiset varoittivat Britanniaa Lontoon iskun tekijästä. Brysselin terroristit olivat poliisin vanhoja tuttuja.

Suojelupoliisin viestintäpäällikkö Jyri Rantala kertoi Ylelle, että vihjeitä tulee runsaasti. Niin paljon, että kaikkia ei ehditä käsitellä ainakaan riittävän nopeasti. Euroopan ongelma ei ole tiedon puute vaan se, että tietoa on liikaa ja olennaisen seulominen on lähes mahdotonta. Tiedustelulait pahentavat juuri tätä ongelmaa. Niiden avulla voidaan tuottaa lähes määrättömästi uutta tietoa, mutta ei seuloa olennaista.

Jostain syystä parhaat ammattilaiset – he, jotka ovat omistaneet elämänsä selvittääkseen, mistä terrorismi johtuu – eivät tarjoa ratkaisuiksi teknologiaa eivätkä byrokratiaa.

Terrorismitutkijat kertovat, että terrorismin syyt ovat monimutkaisemmat. Terrorismi syntyy, kun yhdistetään esimerkiksi eriarvoisuutta, yhteiskunnasta syrjään jäämistä, näköalattomuutta ja sopivalla hetkellä tarjoiltua radikaalia ideologiaa.

Näitä vastaan on mahdollista taistella, mutta fiksuinkaan algoritmi ei sitä tee.