Mitä Macron tekee toisin?

23.4.2018

Heidi Hautala

Kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron päätti keskustelun Euroopan parlamentissa viime viikon tiistaina, raikuvien aplodien desibelimäärä ja kännykkäkameroiden salamavälke oli viesti itsessään.

Macron puhui parlamentissa osana sarjaa, jossa EU-valtioiden johtohenkilöt esittelevät visionsa EU:n tulevaisuudesta. Samanlaisesta vastaanotosta ovat muut saaneet vain haaveilla.

Jos desibelit ovat korkealla, niin ovat odotuksetkin. Macron on tunnettu mahtipontisista ulostuloistaan ja rohkeista ideoistaan. Macronia pidetään selvästi eurooppalaisen identiteetin johtohahmona ja toivona aikana, jolloin toivolle on tilausta. Mitä Macron tekee toisin?

Harva valtiojohtaja sanoo suoraan, että Euroopalla on maailmassa paitsi missio, myös vastuu. Ollaanpa keinoista mitä mieltä tahansa, Macron pyrkii ratkaisemaan kansainvälisiä konflikteja, ja nostaa esiin aikamme suuria kysymyksiä ilmastonmuutoksesta populismin torjuntaan.

Macron ei tullut vain pitämään puhettaan, vaan vastasi tunnollisesti euroedustajien esittämiin kysymyksiin. On virkistävää nähdä valtionjohtaja, joka ei tule EU:hun vain kertomaan kansallisista eduistaan ja ongelmista - ja palaa sitten kotimaahansa syyttämään niistä EU:ta.

Lisäksi on epätavallista ja suorastaan liikuttavaa, että Euroopan parlamentin työtä kehutaan vuolaasti. Macron kuvaili parlamenttia Euroopan tulevaisuuden areenaksi.

”Jos ette pidä Euroopan parlamentista, olisitte lähteneet ehdolle muihin vaaleihin”, Macron vastasi euroskeptisten meppien kritiikkiin.

Loppujen lopuksi Macronin valtavien suosionosoitusten syy on se, että vaikka hänen kanssaan ei kaikesta samaa mieltä olisikaan, kukkivan populismin ja EU-kriittisyyden aikana on virkistävää kuulla suoraa puhetta demokratian, eurooppalaisen yhteistyön ja vapauden puolesta. Sitä on kaivattu.

Macronin itsevarmuus on helppo nähdä ylimielisyytenä, ja ylevät sanat tyhjänä puheena. On tietenkin selvää, että eteneminen sanoista tekoihin ei tule olemaan helppoa. Siihen Macron tarvitsee Euroopan laajuista tukea.

Ja vaikka Macronin ja Saksan liittokansleri Merkelin linjat eivät kaikessa kohtaa, ainakin Ranskan ja Saksan johdossa on nyt kaksi EU:n ystävää.

eu-blogi