Luottamuksen varassa

19.11.2015

Lasse Leipola

Kaksi viikkoa sitten ihmiskunta hengitti toistaiseksi viimeistä kertaa ilmaa, jonka hiilidioksidipitoisuus on alle 400 miljoonasosaa. Ennen teollistumista pitoisuus oli ollut pitkään 280 yksikössä.

Aina keväisin pitoisuus laskee, kun luonto alkaa talven jälkeen kasvaa ja sitoa itseensä hiiltä. Syksyn tullen sama määrä vapautuu takaisin ilmakehään. Ihmisen toiminnan seurauksena käyrän huiput ja aallonpohjat ovat vuosi vuodelta korkeammalla ja tänä vuonna pohja ulottui viimeisen kerran alle 400 miljoonasosan.

Hiilidioksidipitoisuus on paras tapa mitata fossiilisten polttoaineiden vaikutusta ilmakehään. Tällä tavoin nähdään kuitenkin vain iso kuva. Yksittäisten maiden tai yrityksien päästöjä ei sen sijaan mitata suoraan vaan tilastointi perustuu arvioihin, omiin ilmoituksiin ja viime kädessä luottamukseen.

Luottamus on saanut tänä syksynä muutaman kolhun. Volkswagenin päästöhuijauksen luultiin koskevan vain typenoksideja, mutta marraskuun alussa yhtiö myönsi, että ainakin 800 000 auton hiilidioksidipäästöt ovat ilmoitettua suuremmat. Lähes miljoonalla kerrottuna pienikin heitto tekee huijauksesta merkittävän.

Se ei kuitenkaan ole yhtään mitään verrattuna New York Timesin samalla viikolla tekemään paljastukseen siitä, että Kiina on käyttänyt 2000-luvulla selvästi aiemmin ilmoittamaansa enemmän kivihiiltä. Lehden haastatteleman asiantuntijan mukaan maan päästöt olivat 2011–2013 välillä jopa 11 prosenttia luultua suuremmat. Asia paljastui, kun Timesin toimittajat vertasivat uuden tilastojulkistuksen lukuja vanhoihin.

Virheet – tahalliset tai tahattomat – nakertavat luottamusta, joka on avain ilmastoneuvotteluiden onnistumiseen. Kööpenhaminan neuvottelut kariutuivat luottamuspulaan.

Pariisin neuvottelut ovat edenneet hitaasti juuri siksi, että osapuolten välistä luottamusta on vaalittu. Tulevina viikkoina kaikki on tämän kortin varassa.

Tweet