Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Sähkökirjan vallankumous viipyy

Kuvituskuva

22.10.2015 11.45

Vesa Sisättö

Fyysiset kirjat pitävät pintansa.

Ei tässä näin pitänyt käydä. Yhdysvalloissa perinteisten, paperille painettujen kirjojen myynti nousi viime vuonna ja e-kirjojen laski.

Kun sähköiset kirjat tulivat markkinoille viime vuosikymmenen loppupuolella, paperikirjoille povattiin nopeaa lentoa historian roskakoriin. Siihen samaan, jonne olivat jo uponneet c- ja vhs-kasetit ja jonne cd- ja dvd-levyt ovat matkalla.

Sähkökirjalla on etuja. Lukulaitteeseen saa talletettua kokonaisen kirjaston – himolukijalta ei lopu lukeminen pitkälläkään lomalla. Kun lukee kritiikin kiinnostavasta kirjasta, sen saa luettavakseen välittömästi. E-kirjoihin voi liittää muistiinpano- ja hakutoimintoja sekä erilaisia lisäominaisuuksia. Huonosilmäiset voivat suurentaa tekstiä napinpainalluksella.


Mutta sähkökirjojen vallankumousta ei ole näkynyt. Sähkökirjojen myynti Yhdysvalloissa nousi nopeasti vuoteen 2012, mutta sen jälkeen käyrät ovat tasoittuneet. Yhdysvalloissa ja Britanniassa noin neljännes kirjoista myydään sähköisinä.

Kokonaiskuvaa tilanteesta on vaikea saada. Digitaalinen kumous ei merkitse vain sähkökirjoja, vaan myös kustannusalan murrosta ja muutoksia ihmisten ajankäytössä.
Eräiden arvioiden mukaan e-kirjojen myynnin hidastuminen koskee lähinnä isoja kustantamoja – jotka juuri nostivat Amazonin kautta myymiensä e-kirjojen hintoja. Sen sijaan pienkustantamoiden ja omakustanteisten sähkökirjojen myynti on nousussa.

Suomessa sähkökirjojen tilanne on ollut koko ajan heikkoakin surkeampi. Vaikka myynnin ilmoitettiin tuplaantuneen vuonna 2014, e-kirjojen osuus myynnistä on edelleen alle prosentin luokkaa.

Yleisesti syynä pidetään sitä, että sähkökirjoista maksetaan arvonlisäveroa 24 prosenttia, paperisista 10. Vero ei kuitenkaan ole ainoa syy korkeaan hintaan. Toisin kuin usein luullaan, sähkökirjojen tuotantokustannukset ovat suhteellisen korkeat. Kun myynti on pientä, hintaa ei uskalleta laskea ja kuolonkierre on valmis.


Viime aikoina sähkö- ja paperikirjoja vertailevat tutkimukset ovat paljastaneet uusia syitä, miksi perinteinen kirja ei ehkä kuolekaan. Näyttää siltä, että sähkökirjat eivät tuota yhtä syvää lukuelämystä kuin fyysiset opukset. Sähköistä tekstiä luetaan kursorisesti, kun taas paperikirjaa huolellisesti rivi riviltä. Internetistä omaksuttu selailutyyli ikään kuin siirtyy sähkökirjoihin.

Tuore ranskalais-norjalainen tutkimus osoitti, että sama tarina luettuna sähköisenä ja perinteisesti jää huonommin mieleen sähköisestä versiosta. Erityisesti sähkökirjan lukijoilla oli vaikeuksia hahmottaa, missä järjestyksessä tarinan tapahtumat olivat. Syyksi on arveltu sitä, että paperikirja antaa lukijan aivoille enemmän virikkeitä. Lukijalle syntyy esimerkiksi jatkuva fyysinen tuntemus siitä, missä kohtaa romaania hän on: käsissä tuntuu, paljonko sivuja on luettu, ja paljonko on edessä.

Koulujen digitoimista pidetään suunnilleen sivistyksen viimeisenä oljenkortena. Kolmessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa kävi ilmi, että yliopisto-opiskelijat suosivat paperikirjoja, kun niitä oli saatavilla. Tottuneetkin e-kirjojen käyttäjät valitsivat mieluummin paperin. Aiheesta tehty malesialaistutkimus sai tulokseksi, että fyysistä kirjaa suositaan etenkin, jos kirjaa tarvitaan pitkään.


Sähkökirjasta saa parhaan elämyksen, jos sen lukee lukulaitteelta, joka antaa mahdollisimman paljon fyysistä kirjaa muistuttavan lukukokemuksen. Käytännössä e-kirjoja luetaan kuitenkin usein padeilta ja kännyköistä, jotka eivät ole optimaalisia tähän tarkoitukseen. Padien taustavalo valvottaa tutkimusten mukaan sängyssä lukijaa. Mobiililaitteet tuottavat myös jatkuvasti häiriötekijöitä, kuten erilaisia some-viestejä, jotka häiritsevät lukemista.

Sähkökirjojen erikoistoiminnoista huolimatta monessa tapauksessa kynä ja post it -lappu ovat monesti nopeampia ja kätevämpiä muistiinpanoihin. Tutkimuksen mukaan lasten e-kirjojen hauskat pikku pelit aiheuttavat sen, että lapset eivät hahmota kirjan tarinaa yhtä hyvin kuin perinteisestä kirjasta – jos lukevat sitä lainkaan.


Uusien keksintöjen leviämisen vauhti vaihtelee. Televisio levisi pikavauhtia, sillä se oli jotain todella uutta. Väritelevisio sen sijaan korvasi mustavalkoisen hitaasti. Sähkökirja muistuttaa tässä todennäköisesti väritelevisiota.
Fyysisellä kirjalla on joukko vaikeasti korvattavia avuja. Perinteinen kirja sopii lahjaksi, sitä on helppo esitellä messuilla ja sen voi nostaa lukupiiripöydän keskelle selailtavaksi. Muutoksessa vaikuttaa luultavasti myös ilmiö, joka on pitänyt vinyylilevyt hengissä. Osa lukuharrastajista tulee jatkossakin pitämään paperikirjaa syystäkin parempana.

Tulevaisuuden lukuharrastukselle sähkökirja saattaa olla kerrostalon sähkösauna, mutta paperikirja se mökin puusauna.

E-kirjat 2014 top 5

1. Camilla Läckberg: Majakanvartija. (2009) Gummerus. 9 200 kpl

2. Christian Rönnbacka: Operaatio Troijalainen. (2012) Bazar. 9 000

3. Jo Nesbø: Aave. (2012) Johnny Kniga. 7 200

4. Tuomas Kyrö: Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja. WSOY 4 500

5. Robert Galbraith: Silkkiäistoukka. Otava. 3 900

Kaunokirjat 2014 top 5

1. Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät. Tammi. 73 800 kpl

2. Ilkka Remes: Horna. WSOY. 58 700

3. Tuomas Kyrö: Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja. WSOY. 58 200

4. Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys. WSOY. 43 900

5. Anna-Leena Härkönen: Kaikki oikein. Otava. 35 900

Lähde: Suomen kustannusyhdistys, Bestsellerit-tilasto




Viite