Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
14.9.2007 9.30
Raha ei kasva puissa vaan kukissa. Maailmanlaajuisen leikkokukkakaupan arvo on noin 40 miljardia dollaria, eli 10 miljardia enemmän kuin musiikkikaupan, arvioi yhdysvaltalainen Foreign Policy -lehti elokuussa.
Suomalaiset käyttävät leikkokukkiin noin 30 euroa asukasta kohti vuodessa. Norjassa vastaava summa on 50 euroa ja Sveitsissä 70 euroa. Kauppaketju Kesko uskoo kuitenkin, että kukkien tultua päivittäistavarakauppoihin ne ovat alkaneet arkipäiväistyä ja niitä ostetaan muutenkin kuin juhlatilaisuuksiin.
Suomessa myytävistä leikkokukista lähes puolet tuodaan ulkomailta. Tavallisimmin kukat tulevat Hollannista tai sen kautta. Jopa yli puolet kansainvälisestä kukkakaupasta kulkee hollantilaisten kukkatukkujen ja -huutokauppojen kautta.
Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen 2004 julkaistun raportin mukaan tuontikukkien osuus huutokauppojen myynnistä on kasvanut jatkuvasti. Vaikka suurin osa Hollannin tukuissa myydyistä kukista on paikallista tuotantoa, jo viidesosa kukista tuodaan Euroopan unionin ulkopuolelta.
Kukkia tuodaan pääasiassa Etelä-Amerikasta ja Afrikasta. Tuonnin kannalta merkittävin tuotantomaa on Kenia, jossa kasvatetaan kolmasosa EU-alueelle tuotavista kukista.
Kukkien tuotanto Euroopan ulkopuolella aiheuttaa ongelmia: lapsityövoiman käyttöä, epävakaita työsuhteita, naisten seksuaalista ahdistelua.
Kaksi kolmasosaa kenialaisista kukkatyöntekijöistä on osa-aikaisia eivätkä heihin päde vakituisten kanssa sovitut työehdot. Alle kymmenen prosenttia kenialaisista kukka-alalla työskentelevistä kuuluu ammattiliittoon. Palkat ovat huonot, eikä ylitöistä makseta.
Reilun kaupan yhdistyksen mukaan tiloilla käytetään torjunta-aineita, jotka saastuttavat pohjaveden ja maaperän sekä aiheuttavat ihosairauksia ja keskenmenoja. Tietoisuus huonoista oloista on kuitenkin vähitellen lisännyt valvontaa.
”Ainakin Etelä-Amerikassa tilanne on parantunut valtavasti 10–15 vuoden aikana. Kovien suoja-aineiden käyttö on vähentynyt ja osin jopa lopetettu ja työolot muutenkin ovat parantuneet”, kertoo Helsingin Kukkatoimituksen toimitusjohtaja Juhani Kotilainen.
Kotilaiselle on tärkeää tietää mistä ja millaisista oloista kukat tulevat. Hän on käynyt tiloilla sekä Afrikassa että Etelä-Amerikassa.
Helsingin Kukkatoimitus on ollut alkuvuodesta asti mukana Reilun kaupan kukkien tuonnissa. Toistaiseksi valikoimassa on vasta neilikka, mutta uusia tuottajia haetaan jatkuvasti.
Pitkä matka kasvattajalta kuluttajalle saattaa usein kuitenkin häivyttää kukkien alkuperän. Niin kauan, kun kuluttajaa ei kiinnosta kukkien alkuperä, se ei kiinnosta kukkakauppiaitakaan.
”Periaatteessa alkuperä tiedetään, mutta emme selvitä sitä sen enempää, koska sillä ei ole kuluttajan kannalta merkitystä”, kertoo kukkatukku Huiskulan toimitusjohtaja Jarkko Rantanen.
Huiskula tuo kukkia suoraan ulkomaisilta tuottajilta, mutta suuri osa tuontikukista tulee Hollannin huutokauppojen kautta.
Kukkatukuille alkuperämaalla on merkitystä vain laadun takeena. Vastuu tuotannon oikeudenmukaisuudesta ja ympäristöystävällisyydestä jää maahantuojien mukaan paikallisten tuottajien, kansainvälisten säädösten ja luottamuksen varaan.
Alkuperä: Jos kauppias ei tiedä mistä kukat tulevat, pyydä selvittämään. Kukkien alkuperä saadaan selville, jos se halutaan tietää.
Merkinnät: Vaikka kukka olisi tuotu Hollannista, se ei tarkoita, että se olisi kasvatettu siellä. Suomalaisen kukkatukun nimi pakkauksessa ei tarkoita, että kukka olisi suomalainen.
Paikallisuus: Suosi paikallisia ja suomalaisia tuottajia. Muista kuitenkin, että kasvihuoneet vaativat energiaa lämmitykseen ja valaistukseen.
Palaute: Innosta kukkakauppiastasi hankkimaan reiluja ja suomalaisia vaihtoehtoja.
Reiluus: Reilun kaupan kukkia tuotetaan tiloilla, jotka tarkistetaan säännöllisesti. Reilu kauppa kiinnittää kukkatiloilla huomiota erityisesti työntekijöiden palkkoihin ja työturvallisuuteen sekä heidän järjestäytymisoikeuksiinsa.
Tee-se-itse: Kerää kukat luonnosta tai kasvata pihallasi.
Tweet