Entistä enemmän lihaa

Iiro Törmä

2.11.2016 15.41

Riikka Suominen

Kasvisruuasta puhutaan paljon. Silti lihankulutus jatkaa kasvuaan. Uutuuskirja selittää ristiriitaa.

Lihatonta lokakuuta vietetään jo neljättä kertaa, vegaanituotteet valtaavat hyllytilaa marketeissa ja kuumat kasvuyritykset tekevät lihankorvikkeita. Näitä uutisia lukiessa ei arvaisi, että lihankulutus kasvoi viime vuonna lähes kolmella kilolla asukasta kohden.

Uusi kirja Lihansyöjien maa selittää, mistä ristiriita johtuu.

Lihansyönti jakaa suomalaisia. Valtaosan suomalaisten kuluttamasta lihasta syövät työikäiset miehet.
Finravinto 2012 -tutkimuksen mukaan vuonna 2012 keskimääräinen mies söi 66,4 kiloa lihaa, nainen 38,3 kiloa. Tiedot perustuvat ihmisten ruokapäiväkirjoihin.

Ero sukupuolten välillä on suuri. Naisten kulutus on lähellä ravitsemussuosituksia, miehet ylittävät ne selvästi.
Kasvissyönti on nuorten ja naisten juttu. Jo joka kymmenes 25–34-vuotias nainen sanoo olevansa kasvissyöjä.

Lähes puolet suomalaisista on vannoutuneita lihanrakastajia. Tämä miesvaltainen ryhmä syö lihaa usein ja kasvisruokaa harvemmin kuin kerran kuussa.

Toisena ryhmänä erottuvat koulutetut naiset, jotka vähentävät naudan ja sian syömistä. He pyrkivät hyvinvointisyistä valitsemaan broileria ja kasviksia.

Lihaa pidetään yhä tosimiesten ruokana. Ekofeministi Carol J. Adamsin mukaan lihansyönnillä on oleellinen rooli patriarkaalisen kulttuurin ylläpitäjänä. Naisia puhutellaan sakkolihana, kinkkuna tai femakkona. Toisaalta naisten on helpompi samaistua toisen alistetun ryhmän asemaan.

Tulevaisuudessa puhe kasvisruuasta siirtynee myös käytäntöön. Lihansyöjien maa -kirjaan haastateltu tutkijatohtori Markus Vinnari sanoo, että moni asia viitaa siihen, että lihansyönti vähenee tulevaisuudessa.

Tärkeä syy on se, että suuret elintarvikealan yritykset ovat nyt napanneet kiinni kasvistrendistä. Yritykset tiedottavat vegaanisista tuotteista, ja esimerkiksi lihatalo HK tuo markkinoille uusia kasviseineksiä.

Vinnari teki väitöskirjansa lihansyönnin tulevaisuudesta. Hänen mukaansa ratkaiseva on se suuri ryhmä suomalaisia, joilla on jonkinlainen ajatus siitä, että he haluavat vähentää lihansyöntiään.

Polarisaatio jatkanee kuitenkin vielä kasvuaan. Paremmin toimeentulevat vähentävät lihansyöntiä, ja heikommin toimeentulevat syövät sitä entistä enemmän. Liha on toistaiseksi halpaa.

Taru Anttonen ja Jukka Vornanen: Lihansyöjien maa (Into 2016)