Pakolaiskriisi ei ole ohi: EU:n turvapaikkapolitiikka sekaisin, ihmisoikeudet unohtuneet

17.3.2017 13.37

Kati Pietarinen

Vuoden 2015 turvapaikanhakijamäärää pidetään Euroopassa  poikkeuksellisena. Mikään ei kuitenkaan takaa sitä, etteikö vastaavaa voisi tapahtua uudelleen. Pakolaiskriisi jatkuu yhä ja EU:n vastaus siihen on sekava.

Vähiten kriisin ratkaisussa välitetään ihmisoikeuksista.

Suomessa turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui vuonna 2015. Viime vuonna Suomen hakijamäärä putosi noin viidesosaan tästä ennätyksestä, hieman yli 5 600 ihmiseen.

Myös Eurooppaan saapuneiden määrät vähenivät. Välimeren yli saapui 2015 virallisten numeroiden mukaan yli miljoona turvapaikanhakijaa, erään arvion mukaan jopa 1,5 miljoonaa. Viime vuonna määrä laski 360 000:een. EU-tasolla turvapaikkatilastot näyttävät samoja hakijamääriä molemmille vuosille. Tämä kuitenkin johtunee siitä, että suuri osa viime vuonna tulleista jätti hakemuksensa vasta tänä vuonna.

Erityisesti tulijoiden määrä väheni sen jälkeen kun EU ja Turkki viime maaliskuussa sopivat, että turvapaikanhakijoiden tulo Kreikkaan estetään, ja Kreikkaan päässeet turvapaikanhakijat palautetaan Turkkiin. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet sopimusta voimakkaasti.

EU-maiden rakentamista rajamuureista ja viisumitarkastuksista huolimatta ihmiset edelleen liikkuvat Euroopassa Välimereltä kohti pohjoista. Vielä vuoden 2016 lopullakin Saksa otti vastaan enemmän turvapaikkahakemuksia kuin muut Euroopan maat.

Suomessa varaudutaan siihen, että hakijamäärät saattavat jälleen nousta. Sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Jorma Vuorio kirjoittaa helmikuussa julkaistussa Maahanmuuton tilannekatsauksessa, että 10 000 turvapaikanhakijan saapumiseen on oltava toimintavalmius.

Sisäministeriössä on myös tutkittu erikseen sitä, miten hallinto voi toimia kustannustehokkaasti yllättävissä tilanteissa, siis jos hakijoiden määrä kasvaa vielä paljon suuremmaksi. Tutkimuksen tulokset julkaistaan huhtikuussa.

Turvapaikanhakijamäärää voivat Vuorion arvion mukaan kasvattaa Tanskan tai Ruotsin luopuminen rajatarkastuksista tai EU:n ja Turkin sopimuksen purkautuminen, jolla turkkilaisministerit ovatkin tällä viikolla uhkailleet.

Sopimuksen irtisanomista pidetään melko epätodennäköisenä. Puolueensa kampanjoinnin kritiikistä Saksassa ja Hollannissa suivaantunut Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan voi tosin käyttäytyä arvaamattomasti, jos hän häviää huhtikuussa kansanäänestyksen valtaoikeuksiensa laajentamisesta.

Vuorio ei mainitse maahanmuutokatsauksessa, että myös Venäjä voi milloin tahansa päästää ihmisiä rajojensa läpi Suomeen hakemaan turvapaikkaa, kuten vuonna 2015 kävi.

Vaikka kyse olisi autoritaarisen suurvallan poliittisesta pelistä, myös Venäjän kautta tulevien ihmisten oikeuden saada tilanteensa tutkituksi täällä pitäisi olla ehdoton. Venäjän kautta jouluna 2015 saapui esimerkiksi tämä syyrialaisperhe.


Vaikka koko pakolaishässäkän aikana yli 510 miljoonan asukkaan EU on ottanut turvapaikanhakijoita vastaan selkeästi vähemmän kuin 75 miljoonan asukkaan Turkki, tänne tulevien määriä yritetään nyt vähentää myös tekemällä yhteistyötä täydessä kaaoksessa olevan Libyan kanssa.

Libyassa siirtolaisten kohtelua voi kuvata lähinnä sietämättömäksi. EU kouluttaa libyalaisia rajavartioita Eurooppaan suuntaavien ihmisten alusten torjuntaan. Päämääränä on huterien siirtolaisalusten pakottaminen Libyan merialueilta takaisin rantaan. Lisäksi suunnitelmissa on kansainvälisten järjestöjen pyörittämien leirien perustaminen Libyaan. Näistä ihmiset palautettaisiin kotimaihinsa ja EU poimisi yksittäiset kiintiöpakolaiset Eurooppaan. Suurien suunnitelmien toteutuminen kaaoksessa olevassa maassa ei vaikuta todennäköiseltä.


Unionissa jo olevien turvapaikanhakijoiden suhteen EU on kipsissä. Turkki-sopimuksen seurauksena Kreikan saarilla oli ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan tämän viikon tiistaina 12 963 turvapaikanhakijaa virallisissa ja epävirallisissa keskuksissa, kun paikkoja on 8759:lle.

Kreikan oikeusistuimet eivät ole pitäneet Turkkia turvallisena maana palautuksille, eikä Kreikan järjestelmä toimi. Human Rights Watchin keskiviikkona julkaistun raportin mukaan leirien tila on järkyttävä. Osa ihmisistä elää teltoissa, myös talven lumisateessa. Belgradissa sadat ihmiset elävät paukkupakkasilla hylätyissä teollisuusrakennuksissa, kun Unkarin rajan yli ei pääse.

EU-komissio puuhailee edelleen järjestelmää, jossa tulijat rekisteröidään ja haastatellaan ensimmäisessä saapumismaassa, mutta joko turvapaikanhakijat tai jo turvapaikan saaneet jaetaan kaikkien jäsenmaiden kesken. Yritys jatkuu, vaikka vastustus on kovaa. Esimerkiksi Unkarin pääministeri ehti syksyllä liisteröidä maan täyteen taakanjaon vastaisia propagandajulisteita, ja järjestää lopulta alhaisen äänestysvilkkauden vuoksi mitättömäksi jääneen kansanäänestyksen aiheesta. Suomenkaan hallitus ei katso pakolaisten pakollista vastaanottoa hyvällä.

Myös jo kesällä 2015 sovittu 160 000 turvapaikanhakijan jakaminen eri jäsemaiden kesken on jumissa: tähän mennessä vain 14 441 ihmistä on kuljetettu Kreikasta ja Italiasta eteenpäin. Alkuperäisen suunnitelman mukaan siirrot piti saada suoritettua syyskuuhun 2017 mennessä.

Ihmiset ja heidän oikeutensa ovat tässä pelissä unohtuneet kauan sitten.

Tweet