Vihreät nuoret

Rasistit halutaan tuomiolle – auttaako tämä?

18.8.2016 9.09

Annakaisa Suni

Sadan kansanedustajan allekirjoitukset vuoden loppuun mennessä. Se on tavoite Huominen ilman pelkoa – järjestäytynyt rasismi rikoslakiin -kampanjalle, jonka ovat perustaneet Vihreiden nuorten puheenjohtajat Jaakko Mustakallio ja Saara Ilvessalo.

Aloitteentekijät haluavat kitkeä rasismia Suomesta ja ehdottavat, että rotusyrjinnän edistäminen lisätään rikoslakiin ja syrjintää edistävät yhdistykset kielletään yhdistyslaissa. Jos sata kansanedustajaa allekirjoittaa lakialoitteen, eduskunnan täytyy käsitellä se. Kansanedustajien nimiä aletaan kerätä lokakuussa.

"Jos järjestäytyneen toiminnan lähtökohtaisena tavoitteena on rajoittaa toisten ihmisoikeuksia, se pitää pystyä kieltämään", sanoo Jaakko Mustakallio, toinen Vinon puheenjohtajista.

Painetta luodaan elokuun alussa käynnistetyllä kansalaiskampanjalla, jossa tavallisia ihmisiä pyydetään vetoamaan kansanedustajiin. Samaan aikaan aloitteentekijät neuvottelevat eri puolueiden kansanedustajien kanssa siitä, miten lopullinen lakialoite pitäisi muotoilla, jotta mahdollisimman moni voisi kannattaa sitä.

Jos laki toteutuisi, se olisi maailmassa ensimmäinen laatuaan. Vihreän Langan haastattelemat asiantuntijat eivät tunne esimerkkejä vastaavista laeista muista maista.

Esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa on kielletty kansallissosialistiset tunnusmerkit ja tervehdykset. Ranskassa on laitonta kieltää juutalaisten joukkotuho. Ehdotuksen mukaisia rasismin vastaisia lakeja niissä ei kuitenkaan ole.

Jaakko Mustakallion mukaan Suomi voisi tehdä yksilöllisen ratkaisun ja näyttää suuntaa rasisminvastaisessa lainsäädännössä.

"Edelläkävijyys on tällaisessa asiassa tärkeää", hän sanoo.

YK:n 1960-luvulla hyväksymä rotusyrjinnän vastainen sopimus velvoittaa maita kieltämään rasismia edistävät järjestöt. Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio puolestaan suosittelee, että Euroopan neuvoston jäsenmaat kieltävät rasistisen ideologian julkisen ilmaisun.

Kampanja kiinnittää huomiota tärkeään asiaan, sanovat asiantuntijat. Keskustelun herättäminen on Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotion mukaan aloitteen tärkein ansio.

Nuotio on kuitenkin sitä mieltä, että nykyinen lainsäädäntö riittää melko pitkälle ja täyttää ainakin suurelta osin Suomen kansainväliset velvoitteet. Kansainvälisten sopimusten valvontaelimet eivät ole viime aikoina nähneet suuria puutteita rikosoikeudellisessa sääntelyssä Suomessa.

Kun järjestäytyneen rikollisuuden vastaista sääntelyä luotiin 2000-luvun alussa, järjestäytynyt rasistinen rikollisuus otettiin nimenomaisesti huomioon. Lisäksi rasistinen motiivi on tuomion koventamisperuste muissa rikoksissa, kuten pahoinpitelyissä.

Nykyistä lainsäädäntöä voitaisiin kuitenkin soveltaa tiukemmin. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on Nuotion mukaan jäänyt sivuosaan järjestäytyneen rikollisuuden vastaisessa lainsäädännössä, eikä sitä liene sovellettu. Järjestäytyneen rikollisuuden vastaisten pykälien avulla voidaan puuttua rasistiseen toimintaan siitä riippumatta, miten toiminta on yhdistyksenä tai muutoin organisoitu.  

Uusnatsijärjestö Suomen vastarintaliike on esimerkki järjestöstä, jonka lakiehdotus voisi kieltää. Oikeustieteen professori Juha Lavapuro Turun yliopistosta ehdotti lakimuutoksia jo vuosi sitten, koska nykyisellä lainsäädännöllä ei ole pystytty puuttumaan liikkeen toimintaan.

"Syystä tai toisesta tavoitteet, joita myös Vihreät nuoret ajavat aloitteessaan, eivät ole toteutuneet", hän sanoo.

Nuotio puolestaan sanoo, että Suomen vastarintaliike ja sen toimintaan osallistuminen voisivat olla laittomia jo nykyisellä lainsäädännöllä, jos asia testattaisiin oikeudessa. Hänen mukaansa rasismi järjestäytyneenä rikollisuutena ei ole ollut esillä tutkimuksessa eikä viranomaisten koulutuksessa.

Syksyn aikana selviää, haluavatko kansanedustajat lähteä kitkemään rasismia uuden lainsäädännön voimin vai luottavatko he nykyisen lain tiukempaan soveltamiseen.

Rasismi 

Tweet