All Over Press

Mitä ilmastokriisin torjunta saa maksaa Petteri Orpo?

11.4.2018 15.38

Riikka Suominen

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) haluaa maailman valtiovarainministerit ilmastotalkoisiin. Kysyimme mitä Suomi on valmis maksamaan ilmastonmuutoksen torjunnasta.

Kirjoitit helmikuussa Helsingin Sanomissa, että ”ilmastonmuutoksen hillinnän tulee olla keskeinen ohjaava tavoite kaikissa budjettiin liittyvissä kysymyksissä”. Mitä se tarkoittaa?

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin ongelma. Jos emme kiinnitä kaikessa huomiota siihen, emme saavuta tuloksia. Viime vuonna käynnistin valtionvarainministerinä kestävän kehityksen budjetoinnin. Se pakottaa hallinnon alat miettimään kestävän kehityksen tavoitteita vuodelle 2030. Budjettikirjassa on yksi sivu jokaisen alan tavoitteista.

Tehdäänkö ilmastosta erillinen sivu ja muu budjetti jatkuu kuten ennenkin?

Kyseessä ei ole ilmastonmuutoksen vaan kestävän kehityksen budjetoinnin sivu. Haluan saada ajattelutavan muutoksen läpi koko valtionhallinnon ja ministeriöiden. Seuraavassa vaiheessa uusi ajattelu näkyy laajemmin teoissa.

Mitä ilmastotoimia hallitukselta on luvassa?

Olen pitänyt muiden maiden valtionvarainministereille esillä hiilen hinnoittelua. Minut on kutsuttu keväällä kahteen merkittävään ilmastotapahtumaan puhumaan siitä.

Budjetti pitää ottaa työkaluksi ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ympäristötekoihin. Esimerkki siitä on, että Suomessa otettiin jo 1990-luvulla käyttöön hiilenhinnoittelu. Siitä pitäisi saada globaali työkalu.

Suomi pyrkii vuoteen 2030 mennessä puolittamaan tuontiöljyn käytön. Se on kunnianhimoinen päätös.

Tuleeko Suomeen muovivero?

Vero on hyvä toimi, koska se rankaisee ympäristölle haitallisesta toiminnasta, mutta muovivero on vaikea toteuttaa. Järkevää olisi löytää eurooppalainen malli. En silti halua, että verotulot menevät EU:n budjetin tilkkeeksi, vaan että muovivero kerättäisiin Suomelle.

Kuinka paljon ilmastokriisin torjuminen saa maksaa?

Sitä on vaikea määritellä. Jos luodaan uusia veroja, lyhyellä aikavälillä se voi maksaa työpaikkoja. Mutta veroelementti uudistaa taloutta. Pitkällä aikavälillä työpaikat tulevat takaisin. Pitää olla valmis kustannusten nousuun.

Energiatehokkuuden parantaminen on kustannus, kun pitää tehdä korvaavia investointeja ja rakentaa paremmin. Uusiin liikennemuotoihinkin pitää investoida, ja se maksaa, mutta en pysty miljoona- tai miljardimäärää sanomaan.

Voidaanko ilmaston vuoksi ottaa velkaa?

Se on perustelluimpia syitä velanotolle. Velan maksavat tulevat sukupolvet, mutta ne kantavat myös seuraukset, jos ilmastonmuutosta ei saada kuntoon.

Onko talouden pakko kasvaa?

Minusta se on välttämätöntä.

Onko talouskasvu välttämättömämpää kuin ilmastonmuutoksen torjunta?

En halua panna niitä vastakkain. Ilmastonmuutosta ei pystytä torjumaan ilman että talous kasvaa. Minulla oli mahtava tilaisuus kuunnella juuri avaruustähtitieteen professori Esko Valtaojaa. Hänellä on positiivinen tulevaisuuskuva. Se kolahti. Suomi ja ihmiset ovat nousseet kurjuudesta ja surkeista oloista hyvinvointiin. Uskon, että näin se menee myös jatkossa.

Korkea hyvinvointi on este sodille, köyhyydelle, kurjuudelle, ilmastopakolaisuudelle ja maahanmuutolle. Jos halutaan pitää miljardeilla kasvavan populaation hyvinvointi korkealla, se vaatii että talous kasvaa. Se, että talouskasvu on kestävällä pohjalla, vaatii teknologiaratkaisuja.

Päästöjen ja talouskasvun irtautumista toisistaan ei ole vielä nähty?

Pitkässä trendissä näin. Mutta uskon, että nyt kun tilanteeseen on laajasti herätty, niin teknologia ja vastuullisuus päätöksissä ohjaavat päästöjen irtautumiseen talouskasvusta. On pakko.

Miten voit työssäsi edistää kasvun ja päästöjen irtautumista?

Meidän pitää Suomessa tehdä enemmän kun maailmassa keskimäärin, koska elintasomme ja osaamisemme ovat korkealla ja olemme käyttäneet luonnonvaroja enemmän kuin muut maat. Pitää viedä läpi globaaleja ratkaisuja.

Suomi yrittää arktisen neuvoston pöydässä puhua Yhdysvalloille Pariisin sopimuksen pelastamiseksi. Presidentti Sauli Niinistö on tuonut siihen pöytään musta hiili -kysymyksen.

Teknologialla on iso rooli positiivisessa visiossasi. Samaan aikaan hallitus on leikannut tutkimusrahoitusta.

On leikattu, mutta käytämme Suomessa edelleen 15–16 miljardia euroa julkista rahaa koulutukseen ja tutkimukseen. Saimme talouden kääntymään viime vuonna. Innovaatio- ja teknologiarahoitusta on nyt pystytty lisäämään. Ei olla vielä lähelläkään lähtötasoa, mutta kun on ollut liikkumavaraa, sitä on suunnattu sinne.

Olet sanonut, että päästöillä pitää olla hinta. Tämä hallitus on silti lisännyt tukea paljon energiaa käyttävälle teollisuudelle.

Kun hallitus aloitti, työllisyys oli huonossa jamassa, samoin talous ja talouskasvu. Erityisesti vientiteollisuuden rokottaminen olisi ollut vaikeaa. Nyt parlamentaarinen yritystukityöryhmä miettii kysymystä. Onko tehtävissä muutoksia yritystukien osalta niin, että vientiteollisuuden kilpailukyky säilyy?

Jos ilmastonmuutos uhkaa kaikkea maapallolla, miten vientiteollisuus voi olla vielä tärkeämpi?

Hiilivuotoriski on todellinen. Se realisoituu heti, sillä teollisuuden on helppo vaihtaa kotimaata. Tuotanto ei jää globaalisti tekemättä, kone käy jossain muualla. Jos ajatellaan että päästäminen muualla olisi parempi, pistetään pää puskaan.

Onko hiilivuoto varma, kun Kiinakin nyt leikkaa päästöjään?

Suurella todennäköisyydellä päästöt ovat muualla edelleen korkeammat kuin Suomessa.

Miten vähennetään suomalaisen kulutuksen päästövaikutuksia ulkomailla?

Hiilen ja hiilidioksidipäästöjen hinnoittelulla. Saastuttamisesta pitää rangaista globaalisti.

Pitäisikö Suomessa ottaa käyttöön lentovero?

En halua edistää lentoveroa. Päästökauppa on rakennettu hillitsemään päästöjä, mutta päästöoikeuden hinta on liian matala. Korkeampi päästöoikeuden hinta nostaisi lippujen hintoja ja matkustajat miettisivät korvaavia keinoja. Ongelmat pitää ratkaista globaalisti.

Tämä hallitus on leikannut paljon. Miksi ympäristölle haitallisia tukia ei karsittu? Ympäristöministeriö on arvioinut, että niitä on noin 3 miljardin edestä.

Eivät kaikki kolme miljardia ole haitallisia tukia. Mutta syy on, että tuet ovat osoittautuneet poliittisesti ja työllisyyden kasvun näkökulmasta liian vaikeiksi leikata. Siksi se on jäänyt tekemättä.

Onko työllisyyden kasvu tärkeämpää kuin ilmastonmuutoksen torjunta?

Pitää löytää tasapaino. Teollisuuden tuet tarvitaan työllisyyden kasvun vuoksi. Vaihtoehto olisi, että työttömyys kasvaisi. Sen lisäksi tuotanto siirtyisi toisiin maihin, eivätkä päästöt vähenisi globaalisti.

Tukijärjestelmä vaatii uudistusta. Olen aiemmin ehdottanut, että haitallisia tukia leikattaisiin joka vuosi tietyllä prosentilla. Minua valistettiin, että se on lainsäädännöllisesti tai sopimuskausien vuoksi mahdotonta. Nyt kun talous on kasvaa, se antaa tilaa miettiä näitä asioita.

Tweet