![Vihreän Langan logo](../sites/all/themes/lanka2014/images/Lanka_kesalogo.jpg)
![Vihreän Langan logo](../sites/all/themes/lanka2014/images/mobilogo.png)
Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys
Kohukartta. Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kartta yleiskaavan viheralueista on herättänyt keskustelua.
10.11.2015 11.42
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää tänään tiistaina Helsingin yleiskaavasta, joka ohjaa kaupungin kehittymistä vuoteen 2050 asti.
Päätöksen pitäisi syntyä ilman suurempia äänestyksiä, arvioi Osmo Soininvaara eilen blogissaan. Yle Huvudstadsregionin mukaan yleiskaavasta ei ole suuria erimielisyyksiä, vaikka kokoomus on hieman perääntynyt kaupunkibulevardisuunnitelmista ja vihreät on kritisoinut, että yleiskaavassa rakennetaan liikaa kaupungin viheralueille.
Äänekkäintä kritiikkiä ovat esittäneet luonnonsuojelujärjestöt. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys julkaisi viime viikolla kartan, johon on merkitty punaisella ne viheralueet, jotka uudessa yleiskaavassa on merkitty asuntovaltainen alue- tai pääkäyttötarkoitusmerkinnällä.
Helsingin luonnonsuojelyhdistyksen puheenjohtaja, vihreä kaupunginvaltuutettu Jarmo Nieminen kertoi eilen Ylelle, että kolmannes Helsingin lähimetsistä ja viidennes kaikista viheralueista suunnitellaan rakennettavaksi.
Kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaava-arkkitehti Marja Piimiehen mukaan Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kartta ei vastaa todellisuutta.
"Tuo kartta on todella provokatiivisen oloinen. Siellä kerrotaan, että 30 prosenttia viheralueista rakennetaan. Se on ihan väärää tietoa."
Piimiehen mukaan kartta on harhaanjohtava, koska siinä on merkitty rakennettavaksi kaikki pääkäyttötarkoitus -merkinnällä olevat alueet. Tähän merkintään kuuluu asuntoja ja toimitiloja, mutta myös puistoja ja virkistysalueita.
"He ovat laittaneet punaiseksi Senaatintorin, Vanhan kirkkopuiston ja kaikki alueet. Emme me ole rakentamassa tällaisia kaupunkirakenteen sisäisiä puistoja. Päinvastoin, me olemme etsineet moottoriteiden lievealueilta uusia rakentamisalueita ja vanhan kaupunkirakenteen tiivistämisellä. Hyvin vähän mennään uusille viheralueille", Piimies kertoo.
"Jos meillä on siellä asuntovaltainen alue -merkintä, niin sitten he ovat katsoneet sieltä kaikki puistot ja viheralueet ja laittaneet ne punaiseksi, jotta ihmiset ajattelisivat, että niille alueille on tarkoitus rakentaa, vaikka näin ei ole", Piimies sanoo.
Jarmo Nieminen myöntää Vihreälle Langalle, että
kartassa on virheitä niissä kohdissa, joissa kaupungin sisäiset puistot
on merkitty punaisella. Hän painottaa, että kaupunkipuistojen sijaan
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys halusi herättää keskustelua laajoista
yhtenäisistä viheralueista, joille yhdistyksen mukaan tullaan
rakentamaan.
"Keskustelu menee vikaurille. Me emme ole huolissamme Ruttopuistosta (Vanha kirkkopuisto) vaan yhtenäisistä viheralueista. Suurten viheralueiden punaiset alueet ovat kartassa ihan oikein, eikä sitä ole kukaan kommentoinut. Ei haluta edes nostaa Tuomarinkylää, Ramsinniemeä, Vartiosaarta tai Uutelaa keskusteluun", Nieminen kritisoi.
Nieminen kertoo, että Helsingin arvokkaat luontoalueet heikkenevät samassa suhteessa kuin viheralueet pienenevät.
"Me olemme tehneet tarkan kartoituksen arvokkaista luontoalueista metsä- ja luontoasijantuntijoiden kanssa. Se on siellä pohjalla kaikessa. Nyt on kyse vain pinta-alasta: minkä verran metsiä ja viheralueita varataan asuntotuotannolle. Ja siinä samassa suhteessa nämä luontoarvot vähenevät."
Erityisen huolestuttavana Nieminen näkee nykyisten asukkaiden lähimetsien katoamisen.
"Heidän virkistyalueensa karkaavat nykyisen asuinalueen ympäriltä, kun väliin tulee uusi asuntoalue. Tätä on haluttu tuolla kuvalla kertoa."
Nieminen kritisoi myös sitä, ettei viheralueita ole luokiteltu. Hänen mielestään yleiskaavaan pitäisi merkitä erikseen Natura- ja luonnonsuojelualueet, muut arvokkaat luontoalueet sekä yleiset virkistysalueet. Hänen mielestään Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen lausuntoa ei otettu yleiskaavaehdotuksessa lainkaan huomioon.
"Kaavan koko heikkous on se, että luonto- ja virkistysarvoja ei ole punnittu kaavaa tehdessä. Ensin on punnittu, mihin saadaan 250 000 asukasta, sitten katsottu, mitä jää jäljelle ja mietitty, onko sillä jotakin arvoa", Nieminen sanoo.
Juttua muutettu 10. 11. klo 13.16. Muutettu jutun rakennetta.
Tweet