Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
kekkosen–Husseinin linja. Helsingin keskustanuorten puheenjohtajan Abdirahim Husseinin mukaan suuret puolueet eivät ole ajan tasalla.
Suuret puolueet vaikenevat maahanmuutosta
2.12.2008 8.21
Suomen suuret puolueet välttelevät maahanmuutosta puhumista, sanoo Åbo Akademin uskontotieteilijä ja maahanmuuttotutkija Tuomas Martikainen. Puolueet eivät hänen mukaansa tohdi tarttua maahanmuuttoasioihin, sillä ne pelkäävät menettävänsä äänestäjiä.
”Toinen selitys voi olla se, että puolueet eivät yksinkertaisesti tajua muuttovirran mittaluokkaa.”
Jos maahanmuutto jatkuu nykytahtia, vuonna 2030 Suomen väestöstä kymmenesosa on maahanmuuttajia ja heidän lapsiaan. Puoli miljoonaa ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajaa on valtava massa, joka vaikuttaa kaikkialla yhteiskunnassa.
Martikaisen mielestä puolueiden kannattaisi nyt lisätä yhteistyötä maahanmuuttotutkijoiden kanssa, jotta ne saisivat lisää asiantuntemusta.
”Rkp, vihreät ja perussuomalaiset ovat ainoat puolueet, joilla on selkeät visiot maahanmuutosta.”
Martikainen kertoo, että maahanmuuttotutkijat aikovat pian tarttua suurten puolueiden puolueohjelmiin ja tutkia niiden maahanmuutto-sisältöjä.
Soittokierros kokoomukseen, demareille ja keskustalle vahvistaa Martikaisen väitteet.
”Nyt ei ehkä ole ajankohtaista sytykettä keskustelulle. Hallituksessakin maahanmuuttoasiat keskittyvät maahanmuuttoministeri Astrid Thorsille”, kokoomuksen kansainvälisten asioiden sihteeri Maria-Elena Cowell sanoo.
Cowellin mukaan keskustelua kokoomuksessa kuitenkin käydään. Esimerkiksi viime kesän puoluekokouksessa tehtiin paljon maahanmuuttajiin liittyviä aloitteita. Hän korostaa, että kokoomuksella oli vaaleissa paljon maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita. Hän uskoo, että työvoimapula tulee hälventämään maahanmuuttajiin liittyviä ennakkoluuloja.
Demarien maahanmuuttotyö oli voimakkaimmillaan 1990-luvulla. Maahanmuuttotyöryhmä kuitenkin lakkautettiin vuosituhannen vaihteessa. Nyt puolue pohtii maahanmuuttoasioita puoluekokousten yhteydessä.
Sdp:n kansainvälisten asioiden sihteerin Tero Shemeikan mukaan maahanmuutossa on keskeistä oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino.
”Maahanmuuttoasioissa ei mielestäni ole kollektiivista vaikenemista, aihepiiri ei vain ole suurten puolueiden ohjelmissa se keskeisin.”
Helsingin keskustanuorten puheenjohtaja, Somaliassa syntynyt Abdirahim Hussein sanoo, että suuret puolueet eivät ole valmistautuneita edessä olevaan tilanteeseen.
Hänen mielestään puolueiden kannattaa hyödyntää maahanmuuttajien tietotaitoa muulloinkin kuin vaalien alla ehdokasasettelussa. Husseinin mukaan keskusta on nyt aktivoitumassa.
”Keskusta perusti pari vuotta sitten maahanmuuttotyöryhmän, johon kuulun. Se on tosin vielä ruohonjuuritasolla.”
Poliittisista toimenpiteistä riippuu, ovatko puoli miljoonaa maahanmuuttajaa Suomelle kilpailuvaltti vai yhteiskunnallinen ongelma.
Parhaassa tapauksessa maahanmuuttajien avulla Suomen huoltosuhde, talouselämä ja yhteiskunta pysyvät väestöllisesti terveellä pohjalla, eikä ikääntyminen iske pahasti.
Huonon skenaarion mukaan Suomeen syntyy etnisesti värittynyt köyhälistö, joka kärsii sosiaalisista ongelmista. Erityinen haaste ovat toisen polven maahanmuuttajat, jotka tulevat työikäisiksi 2010-luvulla. Jos tämän ryhmän sosiaalinen nousu työmarkkinoille ja koulutukseen epäonnistuu, Suomi hukkaa valtavasti potentiaalia – ja kohtaa ongelmia.
Martikaisen mielestä poliitikkojen pitää pystyä keskustelemaan maahanmuutosta asiaperusteisesti.
”Maahanmuuttoon liittyy kuitenkin väistämättä myös ongelmia. Jos niistä ei haluta keskustella, se on itsensä pettämistä.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
