Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Miksi Länsi-Suomessa ollaan nihkeitä auttamaan?
24.10.2011 14.10
Pakolaisten vastaanottomäärissä on suuria eroja, ja erityisesti Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta ovat ottaneet 2000-luvulla nihkeästi pakolaisia, selviää Helsingin Sanomista. Pohjanmaa ja Lounais-Suomi erottuivat vähäisellä auttamishalullaan jo nälkävuosina 1867–68, kirjoitti tutkija Antti Häkkinen artikkelissaan Nälkä, valta ja kylä vuonna 1999.
"Kyllä voidaan ajatella, että suhteessa muualta tulevaan avuntarpeeseen on suuriakin eroja ja että muuri suhteessa ulkopuolisiin on Länsi-Suomessa isompi. Tietty suhtautuminen ja käytännöt saattavat olla hyvinkin pitkäikäisiä", Häkkinen sanoo.
Asennoituminen nälkäänäkeviin oli Pohjanmaalla ja vanhan Turun ja Porin läänin alueella muuta Suomea tiukempaa. Näillä alueilla kovasydäminen köyhäinhoitopolitiikka oli niin iso ongelma, että valtiovalta joutui puuttumaan asiaan ja pakko-ottamaan talollisilta avustusosuuksia köyhäinhoitoon.
Etelä-Pohjanmaalla vain Seinäjoki on ottanut pakolaisia eikä ely-keskuksen mukaan kiinnostusta maahanmuuttajien vastaanottoon ole ollut.
Itä- ja Pohjois-Suomi ovat Helsingin Sanomien mukaan ottaneet voimakkaasti vastuuta pakolaisten sijoittamisesta. Nälkävuosina kerjäläiset saivat inhimillisintä kohtelua Etelä-Suomessa.
"Sama ero Itä- ja Länsi-Suomen välillä näkyy myös suhtautumisessa ulkopuolisiin kulkumiehiin, mitä olen myös tutkinut", Häkkinen sanoo.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
