Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
25.8.2008
Kirjoittaja on kirjailija ja lakimies, jonka mielestä asioista pitää puhua niiden oikeilla nimillä. Lisää Tontin blogikirjoituksia löydät täältä.
Kuluneen kesän myönteisin kansainvälinen uutinen kuultiin heinäkuussa. Serbian poliisi pidätti Radovan Karadžićin, ja hänet luovutettiin Haagin Jugoslavia-tuomioistuimelle.
1990-luvun sodissa Karadžić suunnitteli ja pani toimeen kaverinsa Ratko Mladicin kanssa Bosnia ja Hertsegovinassa Srebrenican kansanmurhan ja lukemattomia etnisiä puhdistuksia.
Serbisissien kuolemanpartiot tappoivat surutta siviilejä, ja serbit perustivat keskitysleirejä, joissa ihmisiä surmattiin, kidutettiin ja pidettiin nälässä.
Kuulostaa tutulta.
Helmikuussa 1918 Carl Gustaf Mannerheimin johtaman valkoisen armeijan pääesikunta antoi ”ohjeet sota-ajan oikeudenkäytöstä”. Ne tunnettiin käytännössä ”ammutaan paikalla” -ohjeena.
Urheiden jääkärien johdolla vastustajia teloitettiin niskalaukauksilla välittömästi taistelun jälkeen tai näennäisten oikeudenkäyntien perusteella.
Valkoinen terrori tappoi 7 000–10 000 ihmistä. Sodan jälkeen pystytetyillä vankileireillä – joita voi hyvin kutsua keskitysleireiksi – menehtyi nälkään ja tauteihin ainakin 11 000 ihmistä.
Tammisaaren leiriin sullotuista kuoli 34 prosenttia.
Punaiset kuolemanpartiot yrittivät parhaansa, mutta eivät aivan päässeet vastaaviin lukuihin. Kartanonomistajia, talollisia, virkamiehiä ja teollisuuden johtajia jahdattiin ja tapettiin armotta.
Kaiken kaikkiaan punaiset surmasivat hallitsemillaan alueilla 1 400–1 650 siviiliä.
Nykykielen sanoilla punaisten ja valkoisten toimet olivat sotarikoksia, rikoksia ihmisyyttä vastaan tai silkkaa kansanmurhaa.
Jos Mannerheim yhä eläisi, häntä jahdattaisiin sotarikollisena. Samoin tehtäisiin punakaartin johtajille Ali Aaltoselle ja Eero Haapalaiselle.
Jääkärit olisivat nykytermeillä ulkomailta rahoitettu ja ohjattu terroristijärjestö.
Haagissa Mannerheim todettaisiin syylliseksi, mutta Suomessa hänestä valmistellaan pompöösiä elokuvaa. Irvokkuuden huippu on Mannerheim-elokuvalle nimetty ”kunniatoimikunta”, jota johtaa – voi kuinka yllättävää – Paavo Lipponen, Vladimir Putinin kuuliainen putkimies.
Paavon kanssa sotarikollisen kunniaa puolustamassa ovat muun muassa Sauli Niinistö, Tapani Ruokanen, Liisa Jaakonsaari ja Jyri Häkämies.
Jos punaiset olisivat voittaneet, kansanvaltuuskunnan johtajaa Kullervo Manneria palvottaisiin kaiketi samalla kiihkolla Esko Seppäsen ja Esko-Juhani Tennilän johdolla.
Mannerheimin patsas keskellä Helsinkiä on loukkaus kaikkia maailman sotarikosten uhreja kohtaan. Se on samanlainen mauttomuuden osoitus kuin jos Belgradiin pystytettäisiin patsas Ratko Mladicille tai Radovan Karadžićille.
Samoin on elokuva Mannerheimista. Häpeäisitte.
Tweet