Istockphoto / cdwheatley

"Kukaan ei uskonut, että tämä voi mennä näin pieleen"

21.12.2009 16.13

Hanna Eriksson

Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluissa sorvattu sopimusteksti on ollut iso pettymys kaikille, niin järjestöille, tiedeyhteisölle kuin neuvottelijoillekin.

"Kukaan ei uskonut, että tämä voi mennä näin pieleen", Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius kiteytti järjestöjen tunnot maanantaina.

Järjestöt tuomitsevat Kööpenhaminassa tehdyn tekstin olevan pelkkä löyhä julistus. Suomen pääneuvottelija Sirkka Haunia taas luonnehtii tekstin olevan "jotain sopimuksen ja julistuksen välistä".

Myös pääneuvottelijalle sopimus on ollut pettymys. Haunia pitää tekstin vakavimpana puutteena sitä, ettei nyt sorvatussa paperissa viitata laillisesti sitovaan sopimukseen eikä siihen, missä aikataulussa sellaiseen pyritään.

"Neuvottelut olivat ehdottomasti vaikeimmat, missä olen ollut. Seuraavassa osapuolikokouksessa Meksikossa koetetaan saada aikaan jotain valmista", Haunia totesi maanantaina.

Järjestöt ovat ruoskineet Kööpenhaminassa tehtyä löysää julistusta kunnianhimon ja konkretian puutteesta.

Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtajan Eero Yrjö-Koskisen mukaan julistus on lähinnä lähtökohta jatkokeskustelulle.

Yrjö-Koskisen mukaan teollisuusmaiden on nyt jatkettava tiiviisti neuvotteluja, jotta ensi vuoden lopussa Meksikossa ei jouduta samanlaiseen tilanteeseen ja jäädä taas avuttomina odottamaan maapallon lämpenemistä.

Kööpenhaminassa tehdyn julistuksen perustavoitteena on nyt, että maapallon lämpeneminen pyritään pitämään alle kahdessa asteessa.

Teollisuusmaat ovat lisäksi sitoutuneet antamaan 30 miljardia dollaria seuraavan kahden vuoden aikana kehitysmaiden päästövähennystoimien rahoittamiseen. Vuoteen 2020 mennessä teollisuusmaat ovat sitoutuneet antamaan kehitysmaiden ilmastotoimiin apua sata miljardia dollaria vuodessa.

Kepan toiminnanjohtajan Timo Lappalaisen mukaan rahoituspaketin järjestyminen ei ollut yllätys.

"Suurin pettymys oli, että kokouksessa välteltiin todellisten ongelmien ratkaisemista. Luullaan, että rahaa latomalla voidaan ratkaista ongelmia. Toki rahaa tarvitaan, mutta todelliset päästövähennykset ovat paljon tärkeämpiä”, Lappalainen sanoo.

Greenpeacen ilmastopoliittisen neuvonantajan Kaisa Kososen mukaan rahoituspaketin luvut ovat oikean suuntaisia, mutta eivät vielä sido ketään.

"Nyt jäi täysin auki, miten lyhyen aikavälin rahoja kanavoidaan ja ovatko nuo 30 miljardia todella uutta rahaa vai jo olemassa olevien kehitysyhteistyörahojen uudelleen nimeämistä. Pitkän aikavälin rahoituksen osalta jäi täysin auki, mistä rahoitus tulee", Kosonen arvostelee.

Myös muilta osin Kööpenhaminan sitoumus on hyvin ylimalkainen. Ilmatieteenlaitoksen pääjohtaja Petteri Taalas arvostelee sitä, että myös kahden asteen tavoite on julistuksessa pelkkää utopiaa.

"Toivottavasti ensi vuoden aikana edetään konkretian suuntaan", Taalas toivoo.

Järjestöt syyttävät kokouksen epäonnistumisesta lähinnä valtionjohtajia. "Maailman ylin päätösvalta oli Kööpenhaminassa. Heillä olisi ollut mahdollisuus tehdä läpimurto neuvotteluissa. He epäonnistuivat ja heidän on kannettava siitä vastuu", Greenpeacen Kaisa Kosonen sanoo.

Yrjö-Koskisen mukaan suurin ongelma oli se, että kaikki maat takertuivat jälleen kerran omiin etuihinsa.

"Yhdysvallat ei ollut valmis päästöleikkauksiin ja Suomi takertui hiilinieluihin. Kehitysmaat taas pitivät jääräpäisesti kiinni siitä, että ilmastonmuutos on teollisuusmaiden syytä, ja ne saavat yksin kustantaa kaiken. Se ei ole kauhean rakentava lähestysmistapa, vaikka pitäisikin paikkansa.

Järjestöt kaivavat Kööpenhaminan kokouksesta esiin kuitenkin jotain hyvääkin. Tärkeintä niiden mielestä on, että ilmastonmuutos on noussut valtionpäämiesten ratkottavaksi asiaksi. "Ilmaston on oltava tästä lähtien jokaisen huippukokouksen kärkiteemana niin kauan että tämä asia on ratkaistu", Kosonen sanoo.

Pääneuvottelija Haunian mukaan lopputulos taas on sitoumuksen kaikista puutteista huolimatta myönteinen.

"Saimme nyt ensimmäistä kertaa Kiinan ja Yhdysvallat mukaan yhteiseen asiakirjaan. Se on hyvä pohja jatkotyölle."

Neuvotteluja jatketaan ensi kesänä Saksan Bonnissa. EU käsittelee Kööpenhaminan julkilausumaa jo huomenna ympäristöneuvoston kokouksessa.

Tweet