Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Flickr / Luca Nebuloni (CC-BY)

Lihapullia
Lihaa vai lutikkaa? Tulevaisuuden ruuassa proteiinia saadaan entistä enemmän muualta kuin lihasta.Flickr / Luca Nebuloni (CC-BY)

Lihaa vai lutikkaa? Tulevaisuuden ruuassa proteiinia saadaan entistä enemmän muualta kuin lihasta.

Kotimaisessa ruuassa ulkomaista proteiinia? Nyt tähän halutaan muutos

29.10.2015 12.25

Lasse Leipola

Suurin osa suomalaisten saamasta proteiinista on peräisin ulkomailta, erityisesti Brasiliasta. Taustalla on se, että tuotantoeläinten valkuaisrehu on pääosin brasilialaista soijaa.

Luonnonvarakeskus Luken uuden hankkeen tavoitteena on Suomen valkuaisomavaraisuuden kasvattaminen alle kahdestakymmenestä prosentista kuuteenkymmeneen.

”Sama muutos pitää saada aikaan koko Euroopassa, sillä soijanviljely tuhoaa sademetsäalueita Brasiliassa, mikä kiihdyttää ilmastonmuutosta”, sanoo hanketta johtava erikoistutkija Anne Pihlanto Luken tiedotteessa.

Valkuaisomavaraisuutta pyritään Luken mukaan kasvattamaan kehittämällä elintarvikkeita, joiden proteiini on saatu hyönteisistä, sienistä tai prosessoimalla uusia kasviraaka-aineita käyttökelpoisempaan muotoon.

Pihlanto uskoo, että suomalaiset ovat terveempiä vuonna 2030, koska syömme nykyistä vähemmän lihaa ja enemmän kasviksia.

”Hankkeessa kehiteltävät elintarvikkeet tuotteistetaan niin, että kuluttajat pitävät niistä ja ne ovat tunnettuja brändejä maailmalla”, Pihlanto sanoo.

Yliopistojen ja yritysten lisäksi myös kuluttajat otetaan mukaan hankkeeseen suunnittelemaan uudenlaisten elintarvikkeiden prototyyppejä. Uusien elintarvikkeiden markkinapotentiaalia aiotaan selvittää sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla.

ScenoProt-hanke kestää kuusi vuotta ja sen rahoittaa Suomen Akatemia.




Viite