Aleksi Kallioja

Vastaanottokeskuksissa yli 11 000 kielteisen päätöksen saanutta: "Elämää leimaavat epätoivo ja pelko"

31.3.2017 15.17

Sammeli Heikkinen

Suomen vastaanottokeskuksissa asuu yli 11 000 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta ihmistä. Työntekijä kuvaa ilmapiiriä epätoivoiseksi.

"Viime syksynä työssämme puhuttiin huolesta ja epävarmuudesta, toivon ylläpitämisestä. Nyt asiakkaiden elämää leimaavat epätoivo ja pelko", sosiaalityöntekijä Sari Kärkkäinen Auramon vastaanottokeskuksesta Vantaalta kertoi perjantaina Eduskunnan ihmisoikeusverkoston tilaisuudessa.

Suurimmalla osalla päätöksistä tehtyjen valitusten käsittely on edelleen kesken.

Kärkkäisen mukaan Suomen turvapaikkapolitiikka näyttäytyy turvapaikanhakijoille epäennustettavana ja arvaamattomana.

Tämä johtuu siitä, että samoista oloista lähteneitä ihmisiä on käsitelty eri tavoin. Jopa saman perheen jäsenistä osa on voinut saada oleskeluluvan ja osa kielteisen päätöksen.

Kansainvälistä suojelua hakeville lakiapua tarjoavan Pakolaisneuvonnan johtava lakimies lakimies Marjaana Laine arvioi, ettei turvapaikkapäätöksissä ole selvitetty kunnolla tapausten perusteita.

Laineen mukaan yksilöllisten perusteiden selvittämistä on heikennetty samalla, kun niiden merkitystä on julkisuudessa korostettu.

Muutos alkoi syksyllä 2015, kun Suomeen saapui turvapaikanhakijoita kymmenkertaisesti aiempiin vuosiin verrattuna.

"Sen seurauksena vastaanottokeskuksiin ja Maahanmuuttovirastoon palkattiin satoja uusia työntekijöitä, enimmäkseen hyvin kokemattomia", Laine sanoi.

Hänen mukaansa Maahanmuuttovirasto Migrissä oli onnistuttu 2014 ja alkuvuodesta 2015 kouluttamaan ja ohjeistamaan henkilökunta kovaan iskuun:

"Päätökset olivat enimmäkseen erittäin laadukkaita ja Maahanmuuttovirasto tunnisti ne, jotka olivat kansainvälisen suojelun tarpeessa."

Kun turvapaikanhakijoiden määrä alkoi kasvaa, Migri joutui rekrytoimaan paljon uutta väkeä. Samalla henkilökunnalta alettiin vaatia enemmän: turvapaikkahaastattelujen aikatavoitteeksi annettiin korkeintaan kolme ja puoli tuntia ja viikottaiseksi käsittelytavoitteeksi otettiin tuhat päätöstä.

"Yhtälö oli mahdoton. Kun haastattelija oli monesti hyvin kokematon ja paineet kovat, keskeiset perusteet jäivät hyvin usein selvittämättä."

Samalla kun perusteiden selvittäminen jäi heikkoihin kantimiin, turvapaikkaharkinnassa käytettyjä lähtömaalinjauksia kovennettiin.

Viranomaiset alkoivat puhua yksilöllisistä perusteista keskeisenä päätöskriteerinä. Mahdollisuudet näiden perusteiden selvittämiseen kuitenkin olivat heikentyneet, kun kuulemisia tehtiin pikatahtiin ja kokemattomalla henkilökunnalla.

Viime syksynä eduskunnan päätöksellä sinetöitiin tilanne, joka johtui aluksi yllättävästä turvapaikanhakijoiden paljoudesta, kun turvapaikanhakijoiden oikeutta avustajiin rajattiin.

"Meidän tuntumamme on, että turvapaikkamenettelyn alkuvaiheessa hakijat eivät saa oikeusapua", Laine kertoi.

Sari Kärkkäisen mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden on vaikea ymmärtää päätöksen perusteluita.

"He kokevat, etteivät päätöksiä tekevät ymmärrä sitä, millainen tilanne todellisuudessa on esimerkiksi Irakissa."

Erityisesti hiertää se, että niillä, jotka pääsivät turvapaikkakuulemiseen aiemmin, oli selvästi suuremmat mahdollisuudet saada turvapaikka. Suomi on kiristänyt turvapaikkapolitiikkaansa useaan otteeseen vuoden 2015 syksyn jälkeen.

"Suomessa tulee olemaan tuhansia ihmisiä, jotka ovat tavalla tai toisella maastapoistettavia", Kärkkäinen sanoi.

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari arvioi, että suomalainen turvapaikkapolitiikka on väännetty todella tiukaksi. Perusteena on käytetty sitä, että näin Suomen turvapaikkakäytännöt on tuotu eurooppalaiselle tasolle.

"Ei pidä paikkaansa, että tekisimme samanlaista politiikkaa kuin muualla. Esimerkiksi irakilaisista hakijoissa on Suomessa saanut turvapaikan viime aikoina 16 prosenttia, kun Saksassa osuus on 61 prosenttia."

Tweet