Iiro Törmä / Vihreän Langan arkisto

Työttömät ovat perustuloehdotuksen häviäjiä – "Ei se tietenkään hyvältä kuulosta"

30.3.2016 17.20

Annakaisa Suni

Työttömät ovat keskiviikkona julkaistun perustulomallin häviäjiä. Voittajia ovat opiskelijat ja palkansaajat.

Hallituksen asettama työryhmä kertoi keskiviikkona, miten perustuloa voitaisiin kokeilla Suomessa. Työryhmä suosittelee kokeiltavaksi 550 euron perustuloa, joka käytännössä verotettaisiin pois hyvätuloisilta tasaverolla. Summa korvaisi muita tukia, mutta 550 euron päälle voisi saada esimerkiksi asumistukea tai ansiosidonnaista päivärahaa.

Selvityksen liitteessä työryhmä on laskenut, miten perustulomalli vaikuttaisi eri ihmisryhmiin ja tuloeroihin.

Opiskelijat ovat selkein voittajaryhmä, sanoo laskelmat tehnyt tutkija Pertti Honkanen. Se johtuu siitä, että perustulo on nykyistä opintorahaa suurempi.

Noin 70 000 opiskelijan kohdalla kotitalouden käteen jäävät tulot kasvaisivat perustulomallin myötä. Noin 30 000 opiskelijan kohdalla kotitalouden tulot pienenisivät.

Myös palkansaajat voittavat. Laskelmissa käytetty 43 prosentin tasavero ei veisi 550 euron perustuloa kokonaan pois suurelta osalta palkansaajia.

Työttömät sen sijaan häviävät. 126 000 työttömän kohdalla kotitaloudelle jäisi perustulomallin myötä vähemmän rahaa käteen. Vain 18 000 työtöntä kotitaloutta jäisi muutoksessa plussalle.

Se johtuu siitä, että jäljelle jääviä työttömyysturvaetuuksia verotetaan tasaverolla nykyistä ankarammin.

"Ei se tietenkään hyvältä kuulosta, että työttömät ovat häviäjiä. Mieluummin pitäisi auttaa työttömiä kuin huonontaa heidän asemaansa", Honkanen sanoo.

Hallituksen tavoite on, että perustulo kannustaisi useampia ottamaan vastaan työtä tai ryhtymään yrittäjiksi. Honkasen mukaan työttömien aseman heikkeneminen ei kuitenkaan johdu siitä, että tavoitellaan kannustavuutta.

Työttömät häviävät, jos käytetään tasaveroa. Sitä on selvityksessä käytetty etenkin laskennallisista syistä. Honkasen mukaan todellista perustulokokeilua ei ole kuitenkaan pakko yhdistää yhteen tasaveroprosenttiin.

Laskelman mukaan perustulomalli pienentää tuloeroja ja köyhyysastetta aavistuksen verran, joitakin prosenttiyksikön kymmenyksiä. Ensisijainen tavoite onkin nimenomaan kannustaminen työhön ja yrittäjyyteen, ei tuloerojen tasaaminen.

Perustulokokeilussa oleellista on tutkia, miten ihmisten käytös muuttuu, Honkanen sanoo.

Nyt tehdyissä laskelmissa oletetaan, että yhtä moni kävisi töissä, opiskelisi ja olisi työttömänä kuin nytkin. Hallituksen toiveena tietysti on, että työssäkäyvien ja yrittäjien määrä lisääntyisi ja työttömien vähenisi.

Silloin myös vaikutukset tuloeroihin muuttuisivat.

Perustulon vaikutuksesta käytökseen on vaikea tehdä laskelmia. Juuri sen takia perustuloa kokeillaan, että käytöksen muutoksista saataisiin tietoa. 

Perustuloehdotus kerää kehuja poliittisen kentän eri puolilta. 

"Ehdotus vaikuttaa hyvältä. Perustulon taso on suunnilleen sama kuin meillä", sanoo Vihreän sivistys- ja opintokeskus Vision opintojohtaja Ville Ylikahri.

Vihreät on ajanut perustuloa käytännössä koko historiansa ajan. Ylikahri vastasi vihreiden perustulomallin päivityksestä vuonna 2014. Vihreät ehdottaa 560 euron perustuloa, jonka lisäksi voisi saada ansiosidonnaista päivärahaa. Vihreiden mallissa on kaksi veroprosenttia: 41 prosenttia alle 50 000 euron vuosituloista ja 49 prosenttia yli 50 000 euron vuosituloista.

Myös Ylikahri korostaa, että perustulokokeilussa olennaista on saada tietoa ihmisten käytöksen muutoksista.

Kokoomuksen oikeaan siipeen kuuluva kansanedustaja Elina Lepomäki pitää esitystä rohkaisevana ensiaskeleena. Hänen mukaansa malli luottaisi ihmisen omaan vapauteen ja vastuuseen tehdä ratkaisuja ja lisäisi keikkaluonteisen ja osa-aikaisen työn kannustavuutta.

Tasaprosentteihin perustuva tuloveromalli on Lepomäen mielestä erittäni hyvä pohja jatkokehittämiselle.

"Tuloverotus on uudistettava lähivuosina muutenkin sote-ratkaisun yhteydessä", hän kirjoittaa sähköpostissa Vihreälle Langalle.

Tweet