Alenjandro Pinto/Flickr (CC BY 2.0)

Asiantuntijat ihmettelevät: Missä nettivaalien hyödyt?

8.12.2016 16.59

Lasse Leipola

Vaalien digitalisaatioon liittyy merkittäviä ongelmia, mutta mitä hyötyä sillä voidaan saavuttaa? Tämä on kysymys, joka nousi vahvasti esiin tänään torstaina Aalto-yliopistolla järjestetyssä tietoturva-asiantuntijoiden paneelikeskustelussa.

"Toivon, että jälkeläiseni, jotka sadan vuoden päästä äänestävät itsenäisen Suomen eduskuntavaaleissa, äänestävät paperilla", sanoo F-Securen tutkimuspäällikkö Mikko Hyppönen.

Hallitus ilmoitti lokakuussa aloittavansa selvitykset nettiäänestyksen käyttöönottamiseksi.

Hyppösen mukaan digitalisaatio on todella järkevää, kun on joku ongelma ratkaistavaksi. Tällainen voi tulla kyseeseen esimerkiksi kunnallisissa neuvoa-antavissa äänestyksissä, joissa järjestäjän resurssit ovat rajalliset ja ratkaistavaan asiaan ei liity valtiollisia intressejä.

Sen sijaan valtakunnallisissa vaaleissa Hyppönen ei näe tarvetta nettiäänestykselle.

"Se, että vaalitulosta jouduttiin viime eduskuntavaaleissa odottamaan kaksi tuntia ja 15 minuuttia, ei ole sellainen ongelma, että sitä kannattaisi digitalisaatiolla korjata."

Hän ei myöskään usko, että nettivaaleilla voitaisiin saavuttaa merkittäviä säästöjä.

"Veikkaamatta yhtään, mikä taho Suomessa lähtisi tällaista järjestelmää kehittämään, ei se olisi kovin halpaa."

Kyberturvallisuuden tutkija Mikko Särelä on yhtä skeptinen nettivaalien hyödyllisyydestä. Hän muistuttaa, että Suomessa on yhdessä Tanskan kanssa maailman vapaimmat ja turvallisimmat vaalit.

"Suomalainen vaalijärjestelmä luotiin sisällissodan jälkeen tilanteessa, jossa puolueet eivät todellakaan luottaneet toisiinsa. Siksi meillä on äänestyspaikalla eri puolueiden edustajia valvomassa toisiaan."

Hän muistuttaa, että nykyinen paperivaalijärjestelmä on sellainen, jonka huonostikin koulutettu ihminen voi ymmärtää.

"Digivaaleissa meillä on musta laatikko, jonka sisällä olevien algoritmien toiminnan ymmärtää ehkä kourallinen eliittiä", Särelä sanoi.

Myös mahdollisen huijaamisen mittaluokka on digivaaleissa täysin toista mittaluokkaa.

"Joku sormistaan todella näppärä voi ehkä saada muutaman äänen huijaamalla, mutta ei siten saada sataatuhatta ääntä, joka tarvitaan vaalituloksen muuttamiseen. Sähköisten vaalien turvallisuus on sen sijaan kuin Maginot-linja. Siitä on vaikea mennä läpi, mutta sitten kun löytää tien, voi tehdä todella isoja muutoksia."

Myös kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll pitää tärkeänä, että nettivaalien riskejä pohditaan tarkasti.

"Sähköiseen äänestykseen ei kannata siirtyä, jos yksikin vaalisalaisuuden tai vaalien luotettavuuden periaate heikentyy."

Limnéll muistuttaa, että vaalien kohdalla puhutaan yleensä valtiollisista toimijoista, suurista resursseista ja merkittävistä intresseistä. Esimerkiksi Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset syyttivät tänä syksynä Venäjää yrityksistä vaikuttaa maan presidentinvaaliin.

"Suomenkin kannalta on aiheellista pohtia, mihin Venäjä on tällä pyrkinyt."

Limnéll arvioi, että Venäjän toiminnan taustalla on kolme tekijää: Ensinnäkin epäluottamuksen luominen poliittista järjestelmää ja vaalien luotettavuutta kohtaan. Toisena motiivina Limnéll näkee rajojen hakemisen, eli sen testaamisen, mitä digiympäristössä voi tehdä ja millaisin seurauksiin. Kolmantena motiivina on voimannäyttö. Limnéll arvioi, että vaalien luotettavuus tullaan kyseenalaistamaan perinteistenkin vaalien kohdalla.

"Me tulemme puhumaan Euroopassa ensi vuonna vaalien turvallisuudesta paljon."

Juttuun lisätty maininta hallituksen aloittamasta selvityksestä kello 18.09.

Tweet