550 euron perustulokokeilu hallituksen puntaroitavaksi – mukaan arvalla?

tietokayttoon.fi

30.3.2016 10.57

Lasse Leipola

Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvan kaksivuotisen perustulokokeilun on määrä alkaa ensi vuonna. Asiaa selvittäneen työryhmän mukaan osittainen, 550 euron perustulo olisi paras vaihtoehto.

”Toisin kuin kotimaassa ja ulkomailla on välillä väitetty, emme suunnittele perustuloa vaan perustulokokeilua”, valmistelutyötä johtanut professori Olli Kangas Kelasta korosti keskiviikon tiedotustilaisuudessa, jossa luovutettiin asiaa koskeva selvitys sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylälle (ps).

Perustulon osittaisuus tarkoittaa sitä, että perustulon päälle voidaan tapauskohtaisesti maksaa esimerkiksi toimeentulo- tai asumistukea tai ansiosidonnaista päivärahaa. Myös vihreät ovat kannattaneet tällaista mallia – kaavaillen 560 euron tasoa.

Perustulon vaikutus kompensoitaisiin muuttamalla verotusta siten, että mitä suuremmat tulot ovat, sitä suurempi osa perustulosta verotetaan pois.

Sosiaali- ja terveysministeri Mäntylä ei halunnut vielä ottaa kantaa siihen, onko 550 euron taso hänen mielestään sopiva.

”Kaikki hallituspuolueet perehtyvät nyt huolella selvitykseen.”

Hallitus päättää perustulokokeilun jatkosta huhtikuun aikana. Mäntylän mukaan hallituksen tahtotila kokeilun toteuttamiseen on vahva.

”En usko siihen, että kokeiluja kannattaa tehdä vain kokeilun tähden. On aivan varmaa, että tätä kautta löydetään keinoja ja mahdollisuuksia järjestelmän selkeyttämiseen”, Mäntylä sanoi.

Varsinaista kokeilua varten tulisi työryhmän mukaan perustaa kaksi tutkimusryhmää, jotka olisivat muuten yhtäläiset, mutta vain toisessa ryhmässä olisi perustulo käytössä.

Ensisijaisena vaihtoehtona pidetään valtakunnallista kokeilua, johon valitaan satunnaisia henkilöitä.

”Satunnaisuus voi perustua arpaan tai vaikka syntymäpäiviin”, sanoo tutkimusjohtaja Kari Hämäläinen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.

Hänen mukaansa 10 000 koehenkilöä riittäisi siihen, että koe- ja verrokkiryhmän väliset erot voidaan arvioida kahden prosenttiyksikön tarkkuudella.

”Se kertoo vähän, millaisesta kokoluokasta puhutaan.”

Hämäläisen mukaan kokeiluun varatun budjetin riittäessä olisi hyvä perustaa myös tiiviimpiä ryhmiä esimerkiksi kuntien sisälle.

”Jos tällaisia ryhmiä olisi useampia, voitaisiin laskea erilaisten perustulon ja veroasteen tasojen vaikutuksia.”

Työryhmän harkittavana oli myös monia muita malleja.

Työryhmä ei suosittele niin sanottua täyttä perustuloa, jossa yksi perustulo korvaisi kaikki tuet. Tätä Kangas ei pidä mahdollisena, koska se olisi kallis ja vaatisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan purkamista.

”Negatiivinen tulovero on elegantti ratkaisu, josta on helppo löytää hyviä puolia. Se kuitenkin vaatisi ajantasaisen tulorekisterin, jota meillä ei nyt ole”, Kangas sanoi.

Niin sanottu perustili vaatisi taas kahta vuotta pidemmän kokeilun.

Hallituksen on määrä päättää huhtikuussa jatkoselvitykseen valittavasta mallista tai malleista. Jatkovalmistelussa tehtävä hallituksen esitys menisi eduskunnan päätettäväksi marraskuussa ja kokeilu alkaisi ensi vuoden alussa.

Kokeilu kestäisi vuodet 2017–2018, jonka jälkeen tehdään arvio kokeilun onnistumisesta ja päätetään jatkosta. Kaksivuotiseen perustulokokeiluun on varattu 20 miljoonaa euroa.

Juttua on päivitetty kello 11.20 ja 11.39 sekä 11.55.