Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Ottiko vihreät riskin valitessaan leijonan?
Natalia Baer
Valmiina taistoon. Vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki määritteli pörssitalolla pitämässään puheessa uudenlaisen Suomen piirteiksi suvaitsevaisuuden ja luontoarvojen puolustamisen. ”Vihreille leijona ei ole mikään pankolla makaava kotikissa, joka vain toivoo, että suuri maailma pysyy oven takana”, Sinnemäki totesi.
9.12.2010 16.04
Vihreät otti sunnuntaina harkitun riskin, jonka tulokset selviävät huhtikuun eduskuntavaaleissa.
Puolue on jo aiemmin linjannut, että sen kannatuksen pitää kasvaa vuoden 2007 vaaleihin verrattuna, jotta puolue lähtee keväällä mukaan hallitusneuvotteluihin.
Tavoitteeseen pyritään uudella kampanjailmeellä, joka esiteltiin itsenäisyyspäivän aattona juhlavin menoin Helsingin pörssitalolla.
Vihreiden mainostoimisto vaihtui alkuvuodesta Taivaasta N2:een. Samalla puolueen kunnallisvaalijulisteista tutut, pyylevät ja crocs-kenkiä käyttäneet ihmishahmot ovat vaihtuneet solakkaan vaakunaleijonaan ja Uusi Suomi -vaalitunnukseen.
Leijonajuliste on osa laajempaa vihreiden vaalijulisteiden sarjaa.
Uusi, isänmaallinen ilme herätti julkisuudessa tuoreeltaan suuria tunteita puolesta ja vastaan, ja osoitti, että kampanjalla on ainakin hyvä huomioarvo.
Lähikuukausina selviää, kuinka hyvin kampanja onnistuu välittämään vihreiden poliittisia visioita. Puolueen pääteemat vaaleissa ovat talous, suvaitsevaisuus ja ympäristö.
Vihreiden ehdokaslistat ensi kevään vaaleihin ovat suurimmaksi osaksi valmiita. Ehdokkaita on tähän mennessä julkistettu 182. Vihreiden tavoitteena on täysien vaalilistojen saaminen jokaiseen vaalipiiriin, joka tarkoittaa 238 ehdokasta.
Näillä näkymin vihreiden ehdokkaiden sukupuoli- ja ikäjakauma on hyvin lähellä viime eduskuntavaalien ehdokasjoukkoa. Tähän mennessä julkaistuista ehdokkaista naisia on 105 ja miehiä 77. Julkistettujen ehdokkaiden keski-ikä on 40 vuotta.
Vihreät lähtee vaalikamppailuun kohtuullisista asemista, sillä puolueen kannatus oli viime viikonloppuna julkaistussa, Helsingin Sanomien teettämässä gallupissa 8,8 prosenttia. Viime eduskuntavaaleissa kannatus oli 8,4 prosenttia.
Toisaalta vihreiden gallupkannatus on junnannut kuluneen vuoden ajan lähes paikallaan. Esimerkiksi gallupsuosionsa huipulla porskuttavat perussuomalaiset ovat karanneet jo yli 15 prosenttiin.
Vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki muistuttaa, että mielipidemittaukset eivät ratkaise huhtikuussa pidettävien vaalien tulosta.
”Kun vaalit alkavat olla näin lähellä, perusasenne on se, että gallupeja enemmän meidän täytyy miettiä omaa kampanjaamme. Vaalit täytyy oikeasti tehdä, ja työskennellä sen eteen, että saamme omat teemamme ja tärkeät aiheemme mukaan keskusteluun, jotta ihmiset pääsevät aidosti valitsemaan”, Sinnemäki sanoo.
Hänen mukaansa viime aikoina käyty vilkas yhteiskunnallinen keskustelu lupailee hyvää vaalitaistelua.
Pörssitalon tilaisuuteen sunnuntaina osallistuneet kuutisenkymmentä eduskuntavaaliehdokasta ja puolueen johtohahmot vakuuttivat tyytyväisyyttään räväkkään ideaan.
Vihreiden kansanedustaja Timo Juurikkala myöntää, että vaalislogan vaati ensinäkemältä pureskelua.
”Olen sitä sukupolvea, että Uusi Suomi oli lehtenä vahva porvarillinen linnake, joten tässä on ollut vähän nieleskelemistä. Mutta ajat muuttuvat, ja mielestäni tämä haastaa suomalaiset rohkealla tavalla”, Juurikkala sanoo.
Oikeusministeri Tuija Braxin mielestä leijonalogo ei tee vihreiden julkisuuskuvasta entistä oikeistolaisempaa, koska oikeistolla tai kellään muullakaan ei ole yksinoikeutta isänmaallisuuteen.
”Viimeinkin isänmaallisuus, joka on oikeasti tärkeä arvo, otetaan kaikkien ihmisten haltuun. Tämä on meidän kaikkien isänmaa, eikä vain niiden, jotka välittävät sulkeutuneisuuden viestiä”, Brax sanoo.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
