Suomen kielen soturi
Itseoppinut kääntäjä Kimmo Pietiläinen pelkää suomen kielen muuttuvan köyhäksi kyökkikieleksi.
Kimmo Pietiläisestä ei koskaan olisi tullut kääntäjää ilman 1990-luvun syvää talouslamaa.
Tiedetoimittaja Pietiläinen oli 1980-luvun lopussa perustanut kirjailija Paavo Haavikon kanssa viestintätoimiston, jonka oli tarkoitus tehdä lehtiä ja auttaa yritysten johtoa viestinnässä. Laman myötä nämä työt loppuivat kuin seinään ja Pietiläisen oli keksittävä uusi ammatti.
Hän päätti ryhtyä tuomaan Suomeen kansainvälistä luonnontieteellistä kirjallisuutta, sillä sitä oli huonosti saatavilla kotimaisella kielellä. Aluksi Pietiläinen pestasi muita ihmisiä käännöstyöhön, mutta ei ollut tyytyväinen heidän työnsä jälkeen, joten hän ryhtyi itse kääntämään kirjoja.
Ensimmäinen käännöksen valmistuessa Pietiläinen oli 41-vuotias fyysikko, joka ei ollut koskaan opiskellut kieliä yliopistossa.
”Minua on auttanut se, että fyysikot opetetaan arroganteiksi. Se tarkoittaa, että he ovat pelkäämättömiä ja ryhtyvät mahdottomiin tehtäviin.”
Pietiläisen yhden miehen kustantamon Terra Cognitan liikevaihto oli viime vuonna 250 000 euroa. Suurin osa käännöksistä valmistuu Pietiläisen kotona, Helsingin Lauttasaaressa.
Myös hänen kaksi poikaansa suomentavat Terra Cognitan tiedekirjoja. Eläkeikäinen Pietiläinen on tänä vuonna suomentanut seitsemän kirjaa. Hän kääntää joka ikinen päivä noin kolme tuntia. Siinä ajassa hän saa valmista tekstiä 5–6 sivua päivässä.
”Olen oppinut tekemällä, ei tähän työhön voi opettaa. Fysiikassa, biologiassa ja matematiikassa on oma logiikkansa.”
Vaikeinta kääntämisessä on ollut eri alojen termistön oppiminen. Pietiläinen on perehtynyt itsenäisesti talouden ja neurotieteen termeihin, mutta lääketieteen käsitteiden hallinnassa on ollut suureksi avuksi kustantamo Duodecimin julkaisema teos Lääketieteen termit.
”Duodecimille pitäisi pystyttää patsas. Tämä teos on ollut pienkustantamolta valtava ponnistus.”
Duodecim onkin ainoa suomalainen ammattikirjojen kustantamo, jota Pietiläinen arvostaa.
”Onhan ekonomeilla Talentum, mutta se julkaisee vain aivan joutavia juttuja, sellaisia ’12 eri tapaa, jolla menestyvä johtaja paskantaa metsässä’.”
Pietiläinen toivoo, että myös ekonomit ja insinöörit saisivat joskus käsikirjat oman alansa termistöistä.
Suomen kielen rappeutuminen huolestuttaa Pietiläistä. Suuret kustantamot eivät enää tuo modernia ajattelua Suomeen, ja korkeakouluissakin opetus tapahtuu suureksi osaksi englanniksi.
”Kustantamojen johtoon on pantu ekonomeja. He eivät ole uuden keksijöitä vaan vanhan toistajia, jotka hakevat varmoja asioita. Se johtaa liutaan toistensa kaltaisia, hyvin kaupaksi meneviä julkaisuja: keittokirjoja, itsehoitokirjoja ja dekkareita.”
Pietiläisen mielestä suomi muuttuu kyökkikieleksi, jos uusinta luonnontieteellistä kirjallisuutta ei enää käännetä. Hänen mukaansa suomesta on kovaa vauhtia tulossa maamme kakkoskieli.
”On syntynyt oma rälssi, joka luulee, että hyvä sivistys on sama asia kuin englannin osaaminen. Nämä maisterit puhuvat brainstormingista ja strategioista, mutta eivät tiedä, mitä nämä termit ovat suomeksi.”
Pietiläinen ei käytä aikaansa kotimaisen journalismin seuraamiseen. Sen sijaan hän lukee paljon kansainvälisiä tiedelehtiä pysyäkseen kehityksen tasalla. Kun on valmistautunut ja ymmärtää, mistä tieteessä puhutaan, osaa napata kiinnostavien bestsellereiden käännösoikeudet ennen muita.
”Kaikkien kääntämieni kirjojen tarkoitus on tökkiä vakiintunutta ajattelua. Jos pysähdymme, kehityskin päättyy ja meille syntyy tänne ihan ikioma Neuvostoliitto. Sitä vastaan pitää taistella.”
Kimmo Pietiläinen, 63 v.
- Kääntäjä, kustantaja ja tietokirjailija.
- Asuu Helsingin Lauttasaaressa.
- Perusti vuonna 1997 tietokirjojen kustantamon Terra Cognitan.
- On suomentanut muun muassa Richard Dawkinsin, Jared Diamondin ja Richard Feynmanin teoksia.
- Kääntää englannista suomeen.
Kirjasuosikit
Minkä kirjan haluaisit kääntää? ”Portugalilais-amerikkalaisen aivotutkijan ja neurologin António Damásion uusimman teoksen Self Comes to Mind – Constructing the Conscious Brain.”
Minkä kirjan haluaisit antaa lahjaksi? ”Nouriel Roubinin ja Stephen Mihmin teoksen Kriisitaloustiede. Se on minun suomentamani ja kertoo, kuinka rahoitusjärjestelmät ovat luontojaan epävakaita ja taipuvaisia romahtamaan.”
Lisää aiheesta:
- Joulun kääntöpuoli (17.12.2010)
- Nosto uutiskirjeeseen (12.12.2012)
- Nosto uutiskirjeeseen (12.12.2012)
- Nosto uutiskirjeeseen (12.12.2012)
- Nosto uutiskirjeeseen (29.11.2012)
- Nosto uutiskirjeeseen (29.11.2012)
- Nosto uutiskirjeeseen (29.11.2012)
- Talvivaaran päästöt (5.11.2012)
- Missä muualla on 1 Bq/g? (5.11.2012)
- Korjattu ja korjattu... (5.11.2012)
- Vuokrataanko sotilaitamme NATOon? (5.11.2012)
- Tämä voidaan tulkita (4.11.2012)
- Ylpeilisivätkö samat ihmiset (4.11.2012)
- Johtuu sattumasta (3.11.2012)
- terveyspalvelut (3.11.2012)
- Tampereella (2.11.2012)
- Jostain syystä myös Hitachi (2.11.2012)
- Sandy ja ilmastonmuutos (2.11.2012)
- Kivinokkaa pitää puolustaa! (2.11.2012)
- 4 miljardia euroa kaivoksista (2.11.2012)
- Tuulivoima versus ympäristö (3.4.2013)
- Guggenheim – politiikka (27.10.2012)(1 kommentti)
- (25 kommenttia)
- Keskustelukulttuuri kunnissa (10.9.2012)
- Hometalot (2.9.2012)(11 kommenttia)
- (7 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (26.4.2012)(10 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (26.4.2012)(71 kommenttia)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (17.4.2012)(23 kommenttia)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (28.3.2012)(7 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (26.3.2012)(53 kommenttia)
- Ydinvoimasta (15.3.2012)(6 kommenttia)
- Propaganda (5.3.2012)









Epäonninen suomen kielen soturi
Jos kääntää seitsemän kirjaa vuodessa, laatu kärsii vääjäämättä.
Terra Cognitan kirjojen laatu onkin heikko; hutiloimisen jälki ja englannin kielen vaikutus näkyy jokaisella sivulla. Termit ovat usein poskellaan, jopa itse keksittyjä, ja lauserakenteet kankeita. Tällaisen tekstin tuottajalla ei oikein ole varaa olla tyytymätön muiden työnjälkeen.
"Käännöksestä" vatsanpuruja
Ostin hölmöyttäni Jared Diamondin GUNS, GERMS AND STEEL -teoksen suomenkielisenä käännöksenä. Ei olisi pitänyt. En tiedä, itkeäkö vai nauraa, kun luen kesytetyistä viljelykasveista ja papujen kehittämisestä. Tarkoittaako Välimeren vyöhyke Välimeren ympäristöä vai aluetta, jossa vallitsee Välimeren ilmasto? Millä tavalla sumerilainen nuolenpääkirjoitus oppi proosan kirjoittamisen? Nykyään kai ihmiset oppivat. Miten lapsen syntymän ajankohdan voi määrätä lapsenmurhalla? Onko tämä suomea: Paikalliset alkuperäiset amerikkalaiset todella kehittivät paikallisesti hyödynnettyihin lajeihin perustuvan maatalouden, se piti yllä heidän kyliään ja jopa kehitti kulttuurisen kukoistuksen (Hopewellin kulttuuri joka oli nykyisessä Ohiossa) noin vuosina 2000 eKr.-400jKr?
Kirjan alussa jaksoin vielä yrittää korjailla kieltä, mutta sitten iski epätoivo. Olisi hienoa, jos tieteellisiä kirjoja voisi lukea suomeksi. Mutta jos kirja kannattaa kääntää, kai sen sitten voisi kääntää ihan oikeaksi suomeksi?