Sakari Piippo, Valtioneuvoston kanslia

Sipilän väite työajan pidentämisestä ei perustu laskelmaan

22.6.2015 10.00

Annakaisa Suni

Yhteiskuntasopimus merkitsi valistusfilosofi Thomas Hobbesin ajattelussa sitä, että ihmiset päättävät antaa vallan hallitsijalle, jotta kaikkien sota kaikkia vastaan loppuisi.

Yhteiskuntasopimus merkitsee pääministeri Juha Sipilän (kesk) ajattelussa sitä, että hallitus ja työmarkkinajärjestöt päättävät pidentää työssäkäyvien työaikaa nostamatta palkkoja.

Näin suoraan Sipilä itse ei asiaa ilmaise. Kysyin häneltä viime tiistaina politiikan toimittajien lounaalla, onko vuosityöajan pidentäminen sadalla tunnilla hallituksen tavoite. Näin uutisoitiin jo, kun Sipilä ensimmäisen kerran yritti yhteiskuntasopimusta hallituksen muodostamisen aikaan toukokuussa.

"Hallituksen tavoitteena on viiden prosentin kilpailukykyhyppy. Millä toimilla se tehdään, sitä ehdotusta ei ole vielä olemassa. Sadan tunnin vuosittainen työajan lisäys tekisi muistaakseni kuuden prosentin kilpailukykyhypyn, ja se on helppo esimerkki siitä", Sipilä vastasi.

Muita mahdollisia keinoja Sipilä ei lounaalla halunnut avata.

Ehdotus sata tuntia pidemmästä työajasta on Elinkeinoelämän keskusliiton. Helsingin Sanomat kirjoitti viime viikon torstaina, että keskustan Anne Berner ajoi sitä toukokuun neuvotteluissa.

Vaikka pääministeri ei vieläkään halua avoimesti kertoa tavoitettaan, voidaan olettaa, että leijonanosa yhteiskuntasopimuksesta tehtäisiin työaikaa pidentämällä. Jätetään siis ainakin tässä jutussa kummallinen yhteiskuntasopimus -termi pois ja puhutaan reilusti työajan pidentämisestä.

Kysyin Sipilältä viime viikolla, miten työajan pidentäminen vaikuttaisi työllisyyteen ja yhteiskuntaan kokonaisuutena.

Sipilä viittasi vastauksessaan Suomen pankin tekemään arvioon. Sen mukaan sata tuntia pidempi vuosityöaika nostaisi Suomen bruttokansantuotetta viiden vuoden aikana 11 miljardilla eurolla, mikä tarkoittaisi 5 miljardin lisäystä julkisiin tuloihin. Valtiovarainministeriö on tehnyt samansuuntaisen, mutta paljon varovaisemman arvion.

Sipilä ei vastannut kysymykseeni työllisyydestä, mutta onneksi kollegani esittivät vuorollaan jatkokysymyksiä. Työajan pidentäminen parantaa työllisyyttä, Sipilä totesi.

"Kilpailukyvyn lisääntyminen luo työtä. Se siellä on lähtökohtana", hän sanoi.

Kollega kysyi, eikö työajan pidentäminen pikemminkin vähennä työllisyyttä, kun jo valmiiksi töissä olevat tekevät enemmän tunteja. Sipilä naurahti.

"Joo. Jos me lähdetään siitä, että työn määrä on vakio, niin silloin tästä ei kyllä tule mitään tästä arviosta. Tämä lähtee siitä, että kun kilpailukyky kasvaa, niin työtä syntyy lisää, ja sitä kautta työllisyysaste paranee. Muutenhan tätä ei kannattaisi tavoitella."

Pääministeri sanoo siis Suomen Pankin laskelmaan nojautuen, että työajan pidentäminen lisää kilpailukykyä ja sitä kautta työtä. Soitan Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanojalle ja kysyn, mihin pankin laskelma perustuu.

Kajanoja kertoo, että Suomen Pankin Aino-malliin on syötetty sekä empiiristä dataa että tiettyjä oletuksia.

"Teemme oletuksen, että vuosityöajan pidentäminen ei muuta työllisten eikä työttömien lukumäärää."

Aino-malli ei siis ennusta, miten työajan pidentäminen vaikuttaa työllisyyteen, vaan tämä oletus on tehty jo ennen mallinnusta.

Oletus taas perustuu Kajanojan mukaan eri maissa tehtyihin empiirisiin tutkimuksiin, joiden mukaan työajan pidentäminen ei vähennä työllisyyttä. Suomen Pankin vuonna 2013 julkaiseman raportin mukaan tällaisia tuloksia on saatu, kun on tutkittu naisten tuloa työmarkkinoille toisen maailmansodan jälkeen, ja suurten ikäluokkien tuloa työmarkkinoille 1960- ja 1970-luvuilla.

Suomen Pankki olettaa myös, että vuosityötuntien lisääminen tarkoittaa sitä, että työn tarjonta kasvaa.

Olennaista on, että Suomen Pankin oletukset toimivat vain pitkällä tähtäimellä. Taloustieteessä se tarkoittaa yleensä yli kymmentä vuotta, mutta Kajanojan mukaan tässä tapauksessa voidaan päästä tasapainoon jo 6-7 vuodessa.

Sitä lyhyemmällä aikavälillä, muutaman vuoden sisään, työttömyys voi työajan pidentämisen seurauksena nousta. Tätä Suomen pankki ei tiedä. Sen sijaan laskelma näyttää, että työn tuottavuus heikkenee lyhyellä aikavälillä. Tämä tarkoittaa sitä, mitä työntekijät saavat aikaiseksi työtunnin aikana. Pitkällä aikavälillä tuottavuuden pitäisi Suomen Pankin mukaan kuitenkin nousta.

Pidempi työaika vai lisäleikkaukset?

• Heinäkuun loppuun mennessä hallitus jättää esityksen työajan pidentämisestä ilman palkankorotusta. Porkkanana työntekijäjärjestöille hallitus haluaa, että työnantajat sitoutuvat auttamaan enemmän irtisanottujen työntekijöiden koulutuksessa.
• Viimeistään 21.8. työmarkkinajärjestöjen pitää sitoutua yhteiseen tavoitteeseen.
• Syksystä 2016 tammikuuhun 2017 työajan pidennystä puidaan liittokohtaisissa sopimusneuvotteluissa.
• Kevään 2017 kehysriihessä hallitus tarkastelee tuloksia. Jos työajan pidennykseen ei suostuta, leikkaa hallitus 1,5 miljardia euroa lisää. Jos työaikaa pidennetään, antaa hallitus yhteensä miljardin veronkevennykset.
• 1.1.2018 tulevat voimaan uudet leikkaukset tai veronkevennykset.

talous 

Tweet