Tärkeä hiilinielu syö merenelävien kuorta
Merien happamoituminen heikentää merietanoiden, merisiilien ja monien muiden vesieläinten suojakuorta ja tukirankaa. Brittiläisten, kiinalaisten ja australialaisten laitosten tutkimuksen tulokset esitellään tällä viikolla Global Change Biology -julkaisussa.
Märkää. Tutkijat selvittivät muun muassa Antarktiksen vesissä viihtyvien lajien reaktiota merten happamoitumiseen.
Kuva: Sue-Ann Watson/BASOsa ilmakehään vapautettavasta hiilidioksidista päätyy mereen ja aiheuttaa happamoitumista, joka puolestaan vähentää monien merilajien rakennusaineena käyttämän kalsiumkarbonaatin määrää. Kolmea eri lajia yhteensä 12 erilaisella merialueella mitanneiden tutkijoiden mukaan happamoituminen pienentää tukirangan ja suojakuoren osuutta yksilöiden kokonaismassasta kaikkialla maailmassa.
”Vaikutus on kaikkein voimakkain viileissä vesissä. Tuloksien perusteella napa-alueiden lajeilla on kaikkein pienin ja kevein tukiranka, mikä viittaa siihen, että ne ovat suurimmassa vaarassa merten muuttuessa tulevien vuosikymmenten aikana”, sanoo professori Lloyd Peck British Antarctic Surveyn -tiedotteessa.
Monien lajien kohtalonkysymys on muutoksen nopeus.
”Jos lauhkeiden ja trooppisten vesien lajeilla on aikaa, ne saattavat selviytyä joistain merten happamoitumisen tuomista vaikutuksista”, Peck sanoo.
Merten hiilinielut sitovat noin 40 prosenttia ihmisen toiminnan vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä.
Lisää aiheesta:
- Nosto uutiskirjeeseen (12.12.2012)
- Nosto uutiskirjeeseen (12.12.2012)
- Nosto uutiskirjeeseen (12.12.2012)
- Nosto uutiskirjeeseen (29.11.2012)
- Nosto uutiskirjeeseen (29.11.2012)
- Nosto uutiskirjeeseen (29.11.2012)
- Talvivaaran päästöt (5.11.2012)
- Missä muualla on 1 Bq/g? (5.11.2012)
- Korjattu ja korjattu... (5.11.2012)
- Vuokrataanko sotilaitamme NATOon? (5.11.2012)
- Tämä voidaan tulkita (4.11.2012)
- Ylpeilisivätkö samat ihmiset (4.11.2012)
- Johtuu sattumasta (3.11.2012)
- terveyspalvelut (3.11.2012)
- Tampereella (2.11.2012)
- Jostain syystä myös Hitachi (2.11.2012)
- Sandy ja ilmastonmuutos (2.11.2012)
- Kivinokkaa pitää puolustaa! (2.11.2012)
- 4 miljardia euroa kaivoksista (2.11.2012)
- Tuulivoima versus ympäristö (3.4.2013)
- Guggenheim – politiikka (27.10.2012)(1 kommentti)
- (25 kommenttia)
- Keskustelukulttuuri kunnissa (10.9.2012)
- Hometalot (2.9.2012)(11 kommenttia)
- (7 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (26.4.2012)(10 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (26.4.2012)(71 kommenttia)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (17.4.2012)(23 kommenttia)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (28.3.2012)(7 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (26.3.2012)(53 kommenttia)
- Ydinvoimasta (15.3.2012)(6 kommenttia)
- Propaganda (5.3.2012)









Ei kestä historiallista tarkastelua hetkeäkään
Minäpä väitän, että nyt elämme poikkeuksellisen ALHAISTA hiilidioksidipitoisuutta maapallolla ja se haittaa koko elonkehää kokonaiduudessaan. Viite:Viimeiset 500-600 miljoonaa vuotta, triassic, jurassic, cetacenous. Dino-aikana käytiin 2500 ppm:ssä.
Hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä on ollut moninkertainen nykyiseen verratuna ja elämä on kukoistanut ja porskuttanut.
Pikkuhuiljaa ilmastonmuutoskultti pitäisi jkautua niihin jotka diggaavat että se on co2 joka sen tekee ja niihin jotka sanovat, että ihmisen maankäyttö muuttaa ilmastoa.
Ihan totta, mutta...
Poikkeuksellinen alhaisen, poikkeuksellisen korkean ppm:n ajanjakso? Molemmat ovat yhtä tyhjiä argumentteja, koska niistä saa tosia valikoimalla sopivan aikavälin.
Jos tuolle tielle lähtee, niin miksi turhaan vähätellä 2500 ppm:llä? Onhan viimeisen 600 miljoonan vuoden aikana on käyty (mahdollisesti) jopa 7000 ppm:ssä. Suurimman osan ajasta pitoisuus on ollut vähintään kolminkertainen nykyiseen verrattuna (1000-5000 ppm).
Olisi kuitenkin reilua mainita aina tässä yhteydessä myös se, että lämpötila on vastaavan ajanjakson aikana keskilämpötila ollut 5-10 astetta korkeampi kuin nykyisin.
http://www.geocraft.com/WVFossils/PageMill_Images/image277.gif
Olisikin rehelistä mainita lämpötilan olleen korkeampi
Minustakin olisi rehellistä mainita että lämpötila on ollut korkeampi ja matalampi nykyiseen verrattuna ettei ihmisiltä unohdu se perspektiivi asiassa.
Etenkin toivoisin co2 vouhottajien mainitsevan asiasta että luonnossa on ollut useimiten korkeampia co2 pitoisuuksia kuin nykyään.
Korkea CO2-pitoisuus aiheuttaa jo oppimisvaikeuksia
Toki jos aivan rehellisiä ollaan ja isolla perspektiivillä asiaa tarkastellaan, niin suuren osan planeetan historiaa täällä ei ollut edes happea - eli ei varmaan olisi mitään ongelmaa, vaikka happi häviäisi?
Ihmiset ja ihmisten sivilisaatio on kuitenkin sopeutunut noita mainittuja vähän alhaisempiin CO2-pitoisuuksiin.
Ottamatta nyt enempää kantaa denialistien tiedeväitteisiin, jostain syystä esimerkiksi hyvän sisäilman normina pidetään 750 ppm CO2. 1200 ppm tuntuu jo monien mielestä tunkkaiselta, eikä asuintaloissa saisi olla yli 1500 ppm.
http://www.vaisala.com/Vaisala%20Documents/Application%20notes/DCV-Techn...
Korkeiden CO2-pitoisuuksien on havaittu olevan yhteydessä mm. oppimisvaikeuksiin. Ja mitä ilmakehän CO2-pitoisuus onkin keskimäärin, niin kaupungeissa se on aivan varmasti paljon korkeampi. Joten jo yksinään tällä perusteella pitäisi varmaan vähän huolestua.
5000 ppm hiilidioksidia ilmassa olisi jo ihmisen terveydelle vaarallista.
Korhoselle
"Korkeiden CO2-pitoisuuksien on havaittu olevan yhteydessä mm. oppimisvaikeuksiin."
Miten astmaatikot tulevat sitten nykyään toimeen? Heillähän on nykyäänkin rajallinen kapasiteetti. Ovatko he älyllisesti tilastollisesti merkittävästi alempana? Isolla osaa astmaatikkoja on käytännössä alle puolet resursseista käytössä.
Vastaus on niinkin yksinkertainen, että ruumis sopeutuu. Keuhkot toimivat tehokaammin.
co2 uskovaisten pitäisi oikeasti miettiä, että tuleeko se ilmastonmuutos ihmisen maankäytöstä vai oikeasti co2:sta? Tietty se maankäyttö on paljon vaikeampi poliittisesti hanskata kuin toimia co2 vähentämisen puolesta. Fakta on, että Euroopan metsät on käytännössä hakattu tyhjiin viimeisen 2000 vuoden aikana. Eikö se ole vaikuttanut ilmastoon?
Tacitus oli ensimäinen ympäristöaktivisti joka ihmetteli miten metsää tuhotaan Italiassa ja se kun se rehevä vuoristometsä hakataan niin kaikki mullat ovat laaksossa. Se multa ei synny sinne vuoristoon tuhannessakaan vuodessa.