Puhe voi pelastaa
Ajatus oli äkkiseltään niin omituinen, että siinä saattoi olla jopa jotain järkeä.
Sen esitti politiikan ja viestinnän monitoimimies Jussi Lähde Porissa yhdessä sadasta paneelikeskustelusta viime viikolla Porissa pidetyssä Suomi-Areena tapahtumassa.
Lähde sanoi, että kun nyt seitsemättä kertaa järjestetyn Suomi Areenan myötä Porista on tullut yhtä kuin keskustelu, paikallisten oppilaitosten pitäisi ottaa tavoitteekseen, että kymmenen vuoden kuluttua Suomen parhaat keskustelijat tulevat Porista.
Ajatus hymähdytti, koska yleisiin käsityksiin satakuntalaisesta luonteenlaadusta eivät varsinaisesti kuulu iloisesti kupliva puheliaisuus ja välittömyys saati kovin näkyvä oman itsen tai omien aivoitusten julkinen esitteleminen.
Itse alunperin satakuntalaisena tiedän, että nämä mielikuvat kotimaakunnastani eivät ole syntyneet tyhjästä.
Tarkemmin ajateltuna Lähteen näkemys on kuitenkin looginen, sillä jos Satakunnasta onnistutaan tekemään rakentavan, eteenpäinkatsovan ja runsaan yhteiskunnallisen keskustelun mekka, saman pitäisi onnistua muuallakin Suomessa.
Suomi Areena-tapahtuma itsessään on paras osoitus siitä, että tavoite ei ole mahdoton. Tapahtumaa lähes sen historian alusta asti seuranneena jaksan edelleen yllättyä siitä, että olipa politiikkaa tai taloutta käsittelevien keskustelujen aihe melkein mikä tahansa, kaikki istumapaikat täyttyvät tapahtumapaikan koosta riippumatta.
Järjestäjien arvion mukaan keskusteluja seurasi viikon aikana 20 000 ihmistä, vaikka puoluejohtajista ja -ministereistä aiempaa harvempi ehti tänä vuonna paikalle euroalueen apupakettipäätösten vuoksi.
Kun eurokriisi jyllää, Eurooppa natisee liitoksissaan ja kotoinen Nokiamme tarpoo syvällä, yhteiskunnallisille mielipiteille ja visioille on tilausta. Ne eivät kuitenkaan riitä, jos niitä ei osata ilmaista ja jos niitä ei osata asettaa rakentavalla tavalla vastakkain.
Puhe voi pelastaa, kun sitä osaa käyttää.
Osa Areenan keskusteluista jää joka vuosi liian samanmielisten panelistien vuoksi kyllästyttävän kohteliaaksi hymistelyksi. Osin tämä johtuu siitä, että vaihtoehtoista näkökulmaa edustavat yhteiskunnalliset keskustelijat puuttuvat näiltä koko kansan tapahtumana markkinoiduilta festareilta lähes kokonaan.
Keskustelujen mukahauskat otsikot myöskään harvoin tekevät oikeutta keskustelijoille ja varsinaiselle aiheelle.
Näistä puutteistaan huolimatta Suomi Areena tekee arvokasta työtä suomalaisen keskustelukulttuurin elävöittäjänä. Ja tietenkin se täydentää toimitusten kannalta kivasti myös heinäkuun yleensä hiljaista uutistarjontaa.
- Nosto uutiskirjeeseen (12.12.2012)
- Nosto uutiskirjeeseen (12.12.2012)
- Nosto uutiskirjeeseen (12.12.2012)
- Nosto uutiskirjeeseen (29.11.2012)
- Nosto uutiskirjeeseen (29.11.2012)
- Nosto uutiskirjeeseen (29.11.2012)
- Talvivaaran päästöt (5.11.2012)
- Missä muualla on 1 Bq/g? (5.11.2012)
- Korjattu ja korjattu... (5.11.2012)
- Vuokrataanko sotilaitamme NATOon? (5.11.2012)
- Tämä voidaan tulkita (4.11.2012)
- Ylpeilisivätkö samat ihmiset (4.11.2012)
- Johtuu sattumasta (3.11.2012)
- terveyspalvelut (3.11.2012)
- Tampereella (2.11.2012)
- Jostain syystä myös Hitachi (2.11.2012)
- Sandy ja ilmastonmuutos (2.11.2012)
- Kivinokkaa pitää puolustaa! (2.11.2012)
- 4 miljardia euroa kaivoksista (2.11.2012)
- Tuulivoima versus ympäristö (3.4.2013)
- Guggenheim – politiikka (27.10.2012)(1 kommentti)
- (25 kommenttia)
- Keskustelukulttuuri kunnissa (10.9.2012)
- Hometalot (2.9.2012)(11 kommenttia)
- (7 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (26.4.2012)(10 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (26.4.2012)(71 kommenttia)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (17.4.2012)(23 kommenttia)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (28.3.2012)(7 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (26.3.2012)(53 kommenttia)
- Ydinvoimasta (15.3.2012)(6 kommenttia)
- Propaganda (5.3.2012)









Kaikilla hirveesti ideoita, mutta kukaan ei halua itse toteuttaa
Kaikilla on ihan hirveesti idoita, mutta kukaan ei oikeasti tahdo toteuttaa sitä eli kirjaimellisesti ilmaistuna rahoittaa sitä ideaa.
Minusta keskustelu on suureksi osaksi oman egon korostamista mitä erilaisimilla moraalikukkasilla + vähän päälle vielä kivaa kokoustamista ja juorujen vaihtoa. Erityisesti osataan toisten rahoilla rakentaa näitä ideoita.
Ottaa esimerkiksi oikeasti riskilainaa tuulivoimaloiden rakentamiseksi. Enkä nyt puhunut harrastuseuroista vaan usemamman vuoden bruttopalkan suuruisesta lainasta(tätä muuten pienyrittäjät kirjaimellisesti tekevät. Meikäläisen kaverikin kiskaisi 5x oman bruttopalkansa verran(tehdastyöläinen-ryhtyi yrittäjäksi) maksavan nc-jyrsinkoneen autotaliinsa.)
Jos on tietotaitoa ja know howta niin pitäisi yrittää eikä filosofoida ja neuvoa muite tekemään muiden riskillä asoita.
Minulla voi olla vähän pessimistinen näkemys tälläisistä' foorumeista, joissa virkamieseliitit idoivat toisilleen(veronmaksajien kustanuksella). On ihan niinkuin Suomen Eduskunta - sieltä ei oikean elämän ammattilaisuutta löydy, joka maksaisi tämän maan elämiset. Katsokaa valittujen poliitikkojen CV:tä. Ollaan kirjaimellisesti koulun penkiltä suoraan siirrytty puolueen palvelukseen.
yhteiskunnallisille mielipiteille ja visioille on tilausta
Kirjoittaja puhuu, että "yhteiskunnallisille mielipiteille ja visioille on tilausta", mutta mites vihreät meinaavat hanskata Soininvaaran? EVM:n senioriteetti on huono asia, Kreikan erottava ja Euro hajoaa on muutama leikkaus nyt kahden päivän sisällä julkisuuteen tulleista asioista? Taatusti eri asiaa kuin Hallitus on kaavaillut linjoissan tähän mennessä.
Soininvaaran puhissa ei ole mitään vikaa paitsi että ne tulevat vuotta-kahta liian myöhään. Takuutukset ja vakuutukset on ehditty antaa jo jonkinlaiseen takauspapereihin.
Nuo asiat olisi pitänyt jo puhua vaalien alla. PIIGS maiden kehitys on ollut jo pitkään tiedossa ja A Stubbkin sanoi, että eio siihen ruudinkeksijää ole tarvittu, että on nähnyt asioiden menevän honkkelimpaan suuntaan koko ajan.
Miksei siis jo vaaleissa oikeasti keskusteltu asioista?
Väitän, että sitä keskustelukultuuria ei ole ja kun väistämätön nähdään tapahtuvaksi niin sitten poimitaan irtopisteitä.
Kyllä se on tosiasia, että läntiseen Euroopaan on kiire ettei jäädä Venäjän laajenevan öljy-vaikutuspiirin alle, mutta millä hinnalla?
Ja se kannattaisi lakata jo höpöttämästä, että Eu on rauhanunioni. Vastapaino(taloudellinen) se on Venäjälle ihan suoraan sanottuna. Ja minun tuskin tarvitsee viitata missä maanosassa on maailman suurimmat kuolemankauppiaat. Jopa niin hyvät, että aseistavat jenkilääkin.
Yksi hyvä esimerkki miten puhe pelastaa ..tai antaa valheellisen
Yksi hyvä esimerkki miten puhe pelastaa ..tai antaa valheellisen kuvan.
Eli käy justiinsa niinkuin sanoin.
"Euroopan keskuspankin EKP:n pääjohtaja Mario Draghi vannoo pankin olevan valmis tekemään mitä tahansa euron säilyttämiseksi."
Ja uutiset huutavat markkinoiden huokaiseen helpotuksesta - paitsi - että eivät ymmärrä sitä tosiasiaa että korkokeinottelu voi jatkua sen +1 vuosi nyt eteenpäin ja riskisijoittajat kerätä sen rahahyödyn. Hunajapurkille tuli lisää siis kärpäsiä hetkeksi aikaa.
Puhe siis rauhoittaa 1-2 kuukautta
Rahan painaminen/velkapåaerien ostolla päästään sellaiset puolisen vuotta eteenpäin ja niin edespäin.
Melkein väittäisin, että Eurokriisin tapauksessa puhumiset ja futurisoimiset ovat vain pahentaneet ja mutkistaneet asoita. Kriiis on jo niin moneeen kertaan selätetty ja niskalenkitetty, että pian ei siihen puheeseen usko kukaan.
Ja miten purkaa lukkiutunut tilanne jossa oppositio on omassa kuopassaan ja Piäministeri kumppaneineen omassa linnoituksessaan ja asemat pidetään tiukasti vaikka tappio jo häämöttää?
Ei tässä olla keskusteltu pätkääkään. Mielikuvia on sitäkin enemmän viljelty palomuurista, pensaspaloista sun muista palavista puskista keskellä autiomaata keralla jumalan äänen.
Minä kyllä väitän, että nykyisessä kultuurissa keskustelu EI paranna vaan tarjoaa lähinnä kilvenkiillottamis mahdollisuuden ja äänten kalastelun. Ja tskin sen vakavampaa aihetta löytyy kuin euron kriisi. Joku vois sanoa, että sota, mutta mitä se yli 50 %:n nuorisotyöttömyys tarkoitaakaan muutakuin sotaa pahimassa tapauksessa.
Ja kaiken kukkkuraksi - ollaan pelastamassa pankkeja eikä NUORISOA! Pian huomataan, että pelastettiin vääriä asioita.
Miten puhe voi pelastaa - tai viedä lopunkin uskottavuuden
Tämänpäivän papruHesarissa uutisoiodaan miten M Monti (EU teknokraatti - ei valittu yhdessäkään vaalissa - silti italian PM)kertoo, että Italia ei tarvitse tukea, mutta saataa tarvita hengähdystauon.
Oikein hieno kiertoilmaisu sille, että velat menevät uudeleen järjestelyyn.
Yllä on hyvä esimerkki siitä miten puhe ja selittelytaidolla yritetään saada asioita muutumaan valkoisesta mustaksi ja päinvastoin. Käytännössä vain viedään puheilta loppukin luottamus.
Arkielämässä hyvä esimerkki on uudet 1.5 litran limupullojen ohkaisuus. Mainoksessa raksatyöläiset näyttivät miten siitä "saa otteen" ja heittelivät pulloa pikin pilvenpiirtäjä rakenusta kädestä käteen. Jokainen on itse voinut käytännössä todeta, että 1.5 litran muovijuomapullo on pahimillaan kuin löysä räkä kädessä ja limut lattialla.
Siis puhe on nykyään täyttä valehtelmista. Kaukana informaatiosta. Pikemminkin sotaa fasadin ylläpitämiseksi.