Uskaltaisitko äänestää vihreää USA:ssa?

Yhdysvaltain vihreät valitsivat kuluneella viikolla virallisesti ehdokkaakseen Massachusettsin Jill Steinin. Steinin kotiosavaltiossa, liberaalissa Massachusettsissa, ovat vihreät saavuttaneet osavaltiotasollakin kelpo menestystä.

Massachusettsissa vihreää uskaltaa äänestää osavaltiovaaleissa, ellei kisa ole vuoden 2010 tapaan vaa’ankieliasemassa senaatin suhteen. Sama pätee myös valtakunnallisella tasolla kaikkiin niihin osavaltioihin, joissa voittajaa ei tarvitse jännittää. Vihreää voi huolettaa äänestää republikaanien ”punaisessa” Oklahomassa tai demokraattien ”sinisessä” Vermontissa.

Suomen vihreissä USA jakaa mielipiteitä. Tuo mielipide riippuu usein siitä, näkeekö riittävän suuria eroja valtapuolueiden toiminnassa. Yhdysvalloissa realistin ansiosta mikään ei riittävästi muutu, kun taas idealisti voi pahentaa tilannetta entisestään.

Obama on ollut idealisteille pettymys. Guantanamoa ei ole suljettu, Pentagonin budjettia ei ole leikattu, eivätkä ulkopolitiikan fundamentit ole muuttuneet. Realisti huomauttaa, ettei presidentin asema ole itsevaltainen, vaan vastapuolen hallitsema kongressi istuu rahavallan päällä.

Pelkästään työttömyyskorvausten maksaminen edellytti Bushin veronkevennysten jatkamista, vaikka ehdokas Obama ne lupasi kumota. Pragmatismi voitti ideologian, kun vastakkain olivat vaalilupaus ja miljoonien työttömien toimeentulo.

Obama on saanut paljon aikaan. Historiallinen terveydenhuoltoreformi, sukupuolten tasa-arvoinen palkkalaki ja monet muut esitykset ovat vaatineet suunnattomasti kompromisseja.

Korkeimpaan oikeuteen nimitetyt vapaamieliset naistuomarit ovat takuu siitä, ettei aborttioikeuden taannutta päätöstä voida kumota lähivuosina noin vain.

Yhdysvalloissa puolueiden väliset erot ovat kasvaneet ja vastakkainasettelu on syvempää kuin koskaan ennen. Republikaanit ovat valuneet kulutukseen suopeammin suhtautuneesta Bushista äärimmäiseen talouskonservatismiin, jossa puolustusvoimat jäävät yksin jäljelle.

Edessä ei olisi kompromissipolitiikkaa, vaan äärioikeistolaisen puritanismin kausi, joka näkyisi talouskonservatismina sekä amerikkalaista erityisluonnetta korostavana yksinapaisena ulkopolitiikkana.

Ulkopolitiikassa Romney on sitoutunut armeijan kasvattamiseen, kehitysavun lopettamiseen, sekä siihen, ettei USA ikinä liity kansainväliseen ilmastosopimukseen.

Obama on puolestaan ilmoittanut seuraavan kautensa keskeisiksi tavoitteiksi verotaakan siirtämisen keskiluokalta vauraimmille, samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisen, kunnianhimoisemman ympäristöpolitiikan sekä ihmisoikeusperustaisen ulkopolitiikan.

Kahden yllä olevan ehdottajan erottaa tiukimmissa osavaltioissa 0,31 prosenttiyksikköä.

Vuonna 2000 Al Gore hävisi Floridassa presidentinvaalit 537 äänellä, kun vihreiden Nader keräsi siellä 97 000 äänestäjän kannatuksen. USA:n vihreät totesivat tuolloin, ettei Gorella ja Bushilla ole eroja, etenkään ympäristön suhteen.

Vihreän äänestäminen USA:ssa on riski, jota ei ehkä kannata ottaa.