Pois asteroidi-iskun alta!
Asteroidista voi selvitä siinä missä zombiapokalypsistäkin.
Nimimerkki ”Survivalisti” kysyy: Mikä on todennäköisin meteoriitti-iskun paikka maapallolla?
Alituinen valppaus! Varaudu Armageddoniin näin: 1. Panosta uhkaavat kohteet etukäteen. 2. Aseistaudu. 3. Ansoita. 4. Vetäydy suojaan.
Kuva: Juha PeuralaEno vastaa: Kauniskin kesäpäivä voi saada ikävän käänteen, jos tappaja-asteroidi peittää auringon kesken piknikin. Siinä pitää nopeasti päättää kumartuuko vai vetääkö viltin päälleen, molempia ei ehkä ehdi tehdä.
Jos haluaa välttää joutumasta asteroidin alle, paikkakunnan vaihtaminen turvallisempaan ei valitettavasti auta. Käytännössä meteoroidi- tai asteroidi-iskun osumisen todennäköisyys on yhtä iso kaikkialla maapallolla. Asian voi päätellä myös katsomalla taivaalle: kiertolaisemme Kuu on jotensakin tasaisesti meteoriittikraatereiden peitossa.
Maapallolla törmäyskraattereita on tosin löydetty erityisesti Pohjois-Amerikasta, Australiasta ja Euroopasta – esimerkiksi Suomesta. Tämä ei tosin tarkoita, että maamme olisi erityisen vetovoimainen kohde meteoriiteille. Keskittymiseen on kaksi syytä: ensinnäkin mainitsemillani seuduilla on tutkittu maaperää pitkään ja tarkkaan. Toiseksi kallioperä on näillä alueilla sellainen, että kraatterit ovat säilyneet muita seutuja paremmin.
Sen verran voi kyllä ennustaa, että jos tappaja-asteroidi joskus tulee, se osuu todennäköisemmin mereen, sillä Maapallon pinta-alasta suurin osa on merta. Tämä on huono juttu, sillä meri siirtää törmäyksen energiaa tehokkaasti tsunameina rannikkoalueille – joilla suuri osa ihmiskuntaa asuu. Eli turvahakuisen Maan asukkaan kannattaa muuttaa syvälle sisämaahan.
Ihan kauhean todennäköistä ei ole joutua asteroidin liiskaamaksi. Halkaisijaltaan useiden kilometrien kokoisia asteroideja, niin sanottuja ”dinosauruksentappajia”, osuu maapalloon erittäin harvoin, ehkä kerran sadassa miljoonassa vuodessa.
Suurempi uhka ovat kymmenien metrien kokoiset asteroidit, jotka huonolla tuurilla voivat aiheuttaa suurta paikallista tuhoa. Sellaisia tipahtaa maapallolle muutamia vuosituhannessa, esimerkiksi Siperian Tunguskan räjähdys 1908 oli tällainen tapaus. Ilmakehässä räjähtänyt pieni kiviasteroidi tuhosi noin 2000 neliökilometriä metsää.
Suositun väitteen mukaan pari tuntia myöhemmin alla olisi ollut Helsinki – mutta tosiasiassa Maapallon rataliike olisi siirtänyt tuossa ajassa koko planeetan pois alta. Asteroidiosuman tuhoja voi muuten laskeskella netistä löytyvällä Earth Impact Effects Programilla.
Asteroidi-iskulta suojautuminen on periaatteessa pitkälti samanlaista kuin ydinsodalta tai zombieapokalypsiltä suojautuminen – olennaista on varata bunkkeriinsa paljon säilykkeitä ja runsaasti tulivoimaa, jolla voit listiä muut henkiinjääneet – varmuuden vuoksi.
- Nosto uutiskirjeeseen (12.12.2012)
- Nosto uutiskirjeeseen (12.12.2012)
- Nosto uutiskirjeeseen (12.12.2012)
- Nosto uutiskirjeeseen (29.11.2012)
- Nosto uutiskirjeeseen (29.11.2012)
- Nosto uutiskirjeeseen (29.11.2012)
- Talvivaaran päästöt (5.11.2012)
- Missä muualla on 1 Bq/g? (5.11.2012)
- Korjattu ja korjattu... (5.11.2012)
- Vuokrataanko sotilaitamme NATOon? (5.11.2012)
- Tämä voidaan tulkita (4.11.2012)
- Ylpeilisivätkö samat ihmiset (4.11.2012)
- Johtuu sattumasta (3.11.2012)
- terveyspalvelut (3.11.2012)
- Tampereella (2.11.2012)
- Jostain syystä myös Hitachi (2.11.2012)
- Sandy ja ilmastonmuutos (2.11.2012)
- Kivinokkaa pitää puolustaa! (2.11.2012)
- 4 miljardia euroa kaivoksista (2.11.2012)
- Tuulivoima versus ympäristö (3.4.2013)
- Guggenheim – politiikka (27.10.2012)(1 kommentti)
- (25 kommenttia)
- Keskustelukulttuuri kunnissa (10.9.2012)
- Hometalot (2.9.2012)(11 kommenttia)
- (7 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (26.4.2012)(10 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (26.4.2012)(71 kommenttia)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (17.4.2012)(23 kommenttia)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (28.3.2012)(7 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (26.3.2012)(53 kommenttia)
- Ydinvoimasta (15.3.2012)(6 kommenttia)
- Propaganda (5.3.2012)









Bunggerissa pitää olla ydinvoimalämmitys
Riittävän suuri klöntsä kun tipahtaa alas(apaut 2-10 kilsa läpimitta, riippuu iskunopeudesta - 150 km/s vai 10 km/s - aika hektinen ero energiassa yli 200x .) niin on ihan sama missä on sillä kaikki yli 3 kg elikot kuolevat sukupuutoon maapallolta. Näin on käynyt enne ja näin tulee käymään.
Suomessa ei muuten selviä ilman ydinvoimaa tästä rytäskästä sillä millä muulla tapaa kykenee estämään jääkauden eli pari kilsaa jäätä päällä? Epäilen että ydinvoimalakaan ei pysty. Viimeistään jäätikkövirta tekee selvän.
On esitetty asiantuntijalaskelmia, että lento onnettomuudessa kuolee vähemmän ihmisiä, kuin asteoroidin iskussa pitkällä aikavälillä.