Liikenne liikuttaa

Valitettavasti kilometrikorvauksiin puutumalla ei vähennetä ruuhkia eikä sujuvoiteta bussiliikennettä, sitä kun ei makseta työmatkoista vaan oman auton käytöstä työajoihin. Ei siis työhön menemisestä vaan töissä ajamisesta.

Olen koti-isä, ja kun minulla ei ole hyvin ansaitsevaa puolisoa, rahoitan kotona olemistani ajamalla taksia. Taksi on julkisen liikenteen väline, se saa käyttää bussi-taksi kaistoja. Olen ajanut ruuhkassa niin taksia, omaa autoa kuin pyörää. Kokemusteni pohjalta väittäisin, että joukkoliikenteen kaistat pääosin toimivat hyvin, ja jos Top Gear tyyppisessö kilpailussa olisi ollut mukana edellisten lisäksi taksi, voittaja olisi ylivoimaisen selvä. Taksi olisi perillä kaksi kertaa nopeammin.

Bussin ongelma ei liene kaistojen puute, vaan se, että se pysähtyy ruuhka-aikoina lukuisille pysäkeille. Pysähtyessä tuhraantuu aikaa jonka ajan muut kilpailijat etenevät.

Jarmo Lius on ihan oikeassa siinä, että taksi olisi henkilöautoon nähden aivan ylivoimainen, koska se saa tavallisen henkilöauton hyötyjen lisäksi vielä käyttää joukkoliikennekaistoja. Meidän testistämme se jäi kuitenkin pois, koska se ei muun muassa hintansa puolesta tuntunut uskottavalta vaihtoehdolta jokapäiväiseen liikkumiseen.

Ajaessani seuraan dieselin kulutusta, sillä pyrin minimoimaan työstäni johtuvat päästöt. Kulutukseni on 6,8 litraa satasella. Pääsen noin 5 % säästöön verrattuna koleegojen kulutukseen. Heidänkään kulutus ei ole hulppea. Mutta tämä ei sinäänsä ole asiani vaan se, että joukkoliikenteen käyttöä seuraamalla voi havaita bussien liikkuvan ruuhka-aikoina täynnä, muulloin melko tyhjinä.

Monasti Espoon perukoilta päsee kello 9.30-14.30 paikasta toiseen vähäisemmällä polttoaineen kulutuksella taksilla kuin bussilla. Taksiin mahtuu 4 henkeä. Bussiin varmaankin kymmenen kertaa enemmän. Mutta bussissa saattaa istua vain kaksi ihmistä. Ja kahdella ihmisellä se hörppii per asiakas polttoainetta moninkertaisesti taksia enemmän. 40 litraa satasella polttavassa bussissa liikkuvat kaksi istujaa pääsisiät paikasta toiseen merkittävästi ekologisemmin bussin sijaan taksilla. Ekologisuudesta tietysti joutuisi maksaa taksamittarin hinnaston mukaan. Eli paljon enemmän kuin bussilipusta.

Sanoisinkin, että joukkoliikenteen omainen, bussipysäkille tilattava taksipalvelu, voisi monessa tapauksessa korvata saastuttavan joukkoliikenteen bussit. Se tietysti edellyttäisi uudelleen ajattelua. Myös kunnallisvaaleissa.

Tuossa Jarmo Liuksen kommentissa on paljon järkeä. Joukkoliikenteen suhteen tuo täyttöaste on kiinnostava pointti.

Nykyisellä hintatasolla taksi vain on tavalliselle tallaajalle enemmänkin luksusta, jota käytetään hyvin harvoin.

Huokeampi - ehkä subventoitu - taksipalvelu voisi olla tietyissä oloissa parempi vaihtoehto.

Ja jos taksilla taas saataisiin korvattua nimenomaan henkilöautomatkoja, niin myös autojen määrää voitaisiin ehkä vähentää. Sillä vaikka parkissa seisova auto on tietenkin liikkuvaa parempi, niin arvokasta kaupunkitilaa sekin vie.

Busseissa on huippukuorman aikana vajaa 100 matkustajaa (kulutus n. 30 L / 100 km), taksissa huippukuorman aikana 5 matkustajaa (kulutus n. 6 L / 100 km). Jotta yhtä matkustajaa kuljettava taksi olisi sillä hetkellä "ekologisempi" kuin bussi, bussissa pitäisi olla alle kuusi matkustajaa. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertaista, koska taksit ajavat suuren osan ajasta ilman matkustajia, kun taas bussissa on suurimman osan ajasta ainakin joku matkustaja. Liikennejärjestelmätasolla taksi ei voi korvata joukkoliikennettä, koska puuttuva bussiliikenne korvautuu suurimmaksi osaksi yksityisautoilla, ei takseilla.

Bussin ongelma ei ole pysähtyminen pysäkeille vaan liikennevaloihin ja henkilöautojen aiheuttamiin ruuhkiin. Monesti bussin ongelma on myös se, että niitä on liikaa. Näin esim. Helsingin Mannerheimintiellä ja Tampereen Hämeenkadulla. Joskus astetta järeämpi ratkaisu on paikallaan – lisää ratikkaa siis, kiitos!

Bussin ja taksin vertaaminen on vaikeaa, sillä ne on suunniteltu ihan eri tarpeita varten. Bussia ei ole välttämättä järkevä pyörittää tiellä parin asiakkaan vuoksi. Taksin kapasiteetti ei riitä ruuhka-aikaan. Taksi säännöllisesti käytettynä korvaa oman auton hankinnan ja tulee kaikki kulut huomioiden edullisemmaksi.

Bussien kulutukseen vaikuttaa tekniikka ja ajoympäristö. Paljon jarrutuksia ja kiihdytyksiä sisältävä kaupunkiajo kuluttaa maantieajoa enemmän. VTT on tutkinut kulutusta ja Helsinki 2 tyyppisessä ajossa ei päästä alle 40 litran satasella. Lähde: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2007/T2372.pdf

Itse olen ajanut myös sähkö-bensa hybriditaksilla. Sen kulutus on varsin mielenkiintoinen. Kaupungissa 5,5 litraa, maantiellä yli 7 litraa. Sitä parempana pitäisin joko täyssähköistä tai biokaasu-sähköhybridiä. Liikenteessä on myös täysi sähköinen taksi, jonka päästöt ajossa ovat nolla. Sähkötakseista lisää infoa sahkotaksi.fi

Taksit harvemmin ajavat tyhjinä kierrellen ympäri kaupunkia. Tyhjinä ne pyrkivät kohti lähintä mielekästä taksitolppaa, johon ne pysähtyvät. Kaupunkiseudun järkevä tilausjärjestelmät tarjoavat ajoja parhaiten tolpalla odottaville autoille. Autoja saa pitää tyhjäkäynnissä lain mukaan minuutin, sitten moottori on sammutettava.

EI ruuhka-aikana taksi voisi korvata osan harvaliikenteisistä linja-autoista, palvelu paranisi ja kaupungin maksama hinta putoaisi. Järkevä tilausjärjestelmä saattaisi olla sovitettavissa niin, että kaupungissa voisi tilata autoja bussipysäkeille ja hinta olisi kaupungin tukema. Varsinkin sähkötaksien myötä taksiliikenne muuttuu ympäristöystävällisemmäksi.

Kun julkinen liikenne ei toimi edes pääkaupunkiseudulla, niin mites se toimisi sitten muualla.

Odotin juuri bussin lähtöä ainakin 30 minuuttia arki ip. klo. 14.20 - 14.55 eli yksi vuoro oli jäännyt välistä ja jota tapahtuu aika usein.

Kun hki - Järvenperä kestää bussilla 40 min ja liikkuu sunnuntaisin kerran tunnissa, niin minä joudun lähtemään 1,5 h aikaisemmin sovittua aikaa, jotta en myöhästy. Autolla n. 25 min.