Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta

Olipas omituinen sepustus, hyökättiin tunnetta vastaan, mutta mikä on tunteen vastakohta tunteettomuus vai tiedottomuus? Vaikia sanoa. Mutta kirjailijat kaiketi kannattavat, ettei tiedon & faktojen perusteella kannata luontoa suojella. Osaa sitä muutkin yksinkertaistaa.

"Älyllisen kurinalaisuuden puutteesta johtuva hölynpöly" luulin melkein, että kohteena on Lipponen, tuo intellektuellismin ruumiillistuma.

Itse väittäisin, etteivät kirjoittajat osaa lukea ja ymmärtää, retoriikan perusteet eivät ole täysin hallussa, sillä pyritään nääs vaikuttamaan! Pirut lukee Raamattua.

Linkola sanoi jo kauan kauan sitten, että vain teot merkitsevät. Tällainen kirja ei tuo mitään merkittävää lisää luonnonsuojeluun eikä auta suojelemaan luontoa yhtään sen enempää. Kirjan kirjoittamiseen menneen ajan olisi voinut käyttää varmasti hyödyllisemmikin, esimerkiksi tekemällä linnunpönttöjä.

Aina on ihmisiä, jotka pyrkivät julkisuuteen muita arvostelemalla.

Ja aina on joku "kesätoimittajan planttu", joka tarttuu syöttiin.

Epäillä kuitenkin sopii, että Salla Tuomivaara tai "B." Kilpeläinen näillä kommenteilla koskaan nousevat suurten ajattelijoiden joukkoon.

Voi toisaalta toki olla niinkin, että "toimittajalta" on kirjan punainen lanka katkennut ja juttu tekee alkuperäisille kirjoituksille väkivaltaa.
Ei olisi ensimmäinen, eikä ilmeisesti myöskään viimeinen kerta.

Moi!
Olisi Linkolakin voinut tehdä vain linnunpönttöjä, niin ei olisi tarvinnut tuhlata paperia hänen kirjoihinsa tai tehdä tätä kirjaa.

Terv
Rauli

Hyvä kirja ei ole paperin tuhlausta, vaan erinomainen tapa varastoida hiiltä.

Linkolan kirjoissa hiili on poissa ilmakehästä satoja vuosia, kun Tere Vadén toimittama opus maatuu kaatopaikoilla metaaniksi jo muutaman vuoden kuluttua.

Moi Pekka!
Koska Sinulla on käsitys Valdenin kirjasta, olet varmaan lukenut sen. Niinpä odotan Sinulta arvostelua. Minä tilasin kirjan enkä osaa sanoa siitä mitään. Palaan asiaan kun olen saanut ja lukenut sen.

Terv
Rauli

Minulla ei ole kirjaa, enkä ole sitä lukenut.

Kuten aiemmassa kommentissani totesin, saattaa käsitykseni olla virheellinen johtuen taitamattoman tai tarkoitushakuisesti vääristelevän "toimittajan" tekstistä.
Oikeastaan pitäisin sitä "toimittajan" tuntien jopa todennäköisenä.

Rauli,

Turha tällaista väittelyä on täällä käydä. Tosiasia on se, että Linkola on tehnyt yksilönä luonnon eteen satakertaisesti enemmän hyvää työtä kuin sadattuhannet suomalaiset (tai tämän palstan lukijat). Kuten sanoin, vain teot merkitsevät, ei väittely keinoista.

Ei välttämättä kovin harhaan osuva kärjistys. Lienet ehkä pohjimmiltasi samaa mieltä, Pekka Raukko? Linkola on käsittämättömällä ja ihmisvihamielisellä viher-fasismillaan onnistunut Suomessa markinalisoimaan ja radikalisoimaan sellaisen aatteen (mm. ikimetsien suojelu) julkisuuskuvaa, jota ihmiset yleisemmin eivät kokisi mitenkään mahdottomaksi kannatettavaksi.

Samoin hän on vääristänyt liiallisella näkyvyydellään kuvaa käytävästä keskustelusta. Asiallinen dialogi ei tietenkään ole yhtä raflaavaa kuin tieteeseen pohjautumaton, raamattu-henkinen maailmanlopun pauhanta.

Linkolalla on hyvin vähän tekemistä todellisen ihmisistä lähtevän luonnonsuojelun kanssa.

On aivan yksi ja hailea, mikä on ikimetsien suojelun imago niiden keskuudessa, joiden mielestä metsillä ei ole muuta arvoa kuin taloudellinen arvo.

Hyvä imago kun ei suojele yhtään aaria metsää. Linkolan perustama säätiö on suojellut jo toistakymmentä kohdetta, jotka ovat kaikki metsäluontomme helmiä.

On myös varsin typerää väittää Linkolaa ihmisvihamieliseksi. Hän yrittää kuitenkin herättää niitä todellisia ihmisten vihaajia, jotka ahneuksissaan ovat hävittämässä myös oman lajimme elinmahdollisuudet.

Moi!
Olipa hyvä ja monipuolinen kirja. Kirjoittajat ovat todella perehtyneet Linkolaan sanomaan ja pystyvät samalla tuomaan jopa vaihtoehtoja Linkolan kauhujutuille.

Kirjan perusteella tein Linkolasta seuraavan tulkinnan:
Linkola on epäjohdonmukainen tunteilla pelaileva romantikko, joka vetoaa "tieteelliseen totuuteen" tai faktaan. Kuitenkaan tuo luonnontieteen ylioppilas ei välttämättä ymmärrä mitä tiede on. Hänen käsityksensä "faktasta" on teologinen - siis jumaluusopin kaltainen - ei tieteellinen ja kriittinen.

Itse asiassa Linkola ei puhu teoksissaan häntä ympäröivästä maailmasta, vaan omasta maailmastaan, jonka hän on itse päänsä sisään rakennetut.

Linkolan omaa maailmaa ovat hänen ihannoimansa kolmekymmenluvun Suomi. Linkola vetoaa suomalaiseen kulttuuriperiteeseen, mutta sellaista Suomea johon Linkola vetoaa ei ole ollut olemassa, muuten kuin kuvitelmissa.

Linkola on myös sietämätön elitisti. Hän puolustaa omaa sivistysluokkaansa ja halveksii "rahvasta". Hän ei ole juurikaan välittänyt sisällissodan punaisista uhreista, vaan ihailee kolmekymmenluvua, jolloin Suomessa vallitsi oikeistoterrori.

Linkolan ratkaisu ongelmiin on poikkeusihmisten diktatuuri. Hänen ymmärryksensä ihmisestä ja yhteiskunnasta muistuttaa konemaisuutta. Poikkeusihmisten diktatuuri ei ratkaise ympäristöongelmia, vaan sen tekee demokratian laajentaminen.

Linkola on tunteellinen ihminen, joka on siirtänyt oman pahan olonsa koko yhteiskunnan lohduttomuudeksi. Kun Linkola ei anna muita vaihtoehtoja kuin tuhon tai diktatuurin, hän myös poistaa mahdollisuudet miettiä todellisia vaihtoehtoja.

Tässä joitakin ajatuksia. Kannattaa lukea kirja, se on hyvä ja monipuolinen ja siitä riittää lukemista myös toiseen kertaan.

Terv
Rauli

Minusta Raulin muiden ihmisten arvioiden pohjalta tekemä arvio Linkolasta oli sävyltään sietämättömän elitistinen.
Selkein esimerkki tästä oli VTT Rauli Mickelsonin aletava viittaus "luonnonteiden ylioppilaaseen".

Se Suomi, jota Linkola kuvaa, on kuitenkin se sama Suomi, jonka minä päivittäin näen.

Vihreän puolueen nykytodellisuudesta kertoo todella karulla tavalla se, että puolueen perustamisen keskeiset motiivit nähdään nyt vain Linkolan omanhenkilökohtaisen pahan olon projisioina.

Linkola ei myöskään ole vienyt vihreiltä mahdollisuuksia pohtia vaihtoehtoja. Vihreät ovat tietoisesti ja harkiten heittäytyneet vaihtoehdottomaan valtavirtaa saadakseen valtaa.

Kylläpä Linkolaa, väkivaltaa ja pahuutta palvovat vihreät ekofasistit ahdistuvat kun heidän pyhää jumalaansa ja profeettaansa kehdataan arvostella. Ihan tulee mieleen "maahanmuuttokriittiset" (lue: rasistit ja uusfasistit), jotka raivostuvat yhtä pyhään vihaan kun heidän profeetastaan sanotaan paha sana.

Onko Panu nähnyt jossain Linkolaa, väkivaltaa ja pahuutta palvovia ekofasisteja?

On vain tavallisia ihmisiä, jotka ajattelevat Linkolan tavoin että elämä, ja ihminen siinä mukana, olisivat olleet säilyttämisen arvoisia asioita.

Moi!
Ei ollut minun huomioni, että Linkolan on elitistinen, vaan se lienee ainakin parin kirjoittajan kirjoituksessa po. kirjassa.

Analyysi, jonka mukaan Linkola ei käytä tieteellistä argumentaatiota on Tapani Kilpeläisen, mutta en näe olla mitään syytä olla yhtymättä hänen mielipiteisiinsä.

Linkolan elitistisyys tulee kirjoittajien mukaan esille useissa lausunnoissa, jossa hän halveksuu rahvasta ja kehuu omaa sivistyneistöporvariluokkaansa.

Jos satun olemaan VTT ja Linkola on luonnontieteiden ylioppilas ei se sinänsä tee minusta elitistiä, eikä Linkolasta ei-elitistiä. Lausunnot ratkaisevat.

TErv
RAuli
rahvas

Olin perustamassa vihreätä liikettä Suomeen. Tiedän varsin hyvin, että Linkola ei ollut suinkaan ainut eikä edes tärkein innoittaja. Tuolloin 1980 - luvun alussa oli ilmestynyt paljon ekologista kirjallisuutta, kuten norjalaist Dammart, Kvalöy, Saetra, ranskalainen Gorz, saksalaiset vihreät (mm.Rudolf Bahro) ja suomestakin Soininvaara, Pekka Kuusi ja Eero Paloheimo.

Kuuluisassa Turun kokouksessa (jossa Linkola läimäytti poskelle kasvisravintoloitsija Simo Sulvaa) me ei-linkolalaiset olimme enemmistönä. Muistan kuin eilisen päivän, kun saksalaisia vieraita emännöinyt helsinkiläinen Heidi Hautala ihmetteli miksi suomalainen ekofasisti on pyydetty vihreiden valtakunnalliseen kokoukseen. Tätä ihmettilivät myös saksalaiset.

Itse olin niin kiukkuinen Linkolan mauttomasta puheesta, että vein seuraavana päivänä Linkolan puheesta (ja vihreiden kokouksesta) kertoneen Helsingin Sanomien lehtileikkeen kokouspaikan seinälle ja kirjoitin siihen punaisella tussilla "Alas fasismi".

Muistelee
Rauli
Vihreä jo vuodesta 1984

Se, mitä olet, ei tee sinusta elitistiä.
Se, kuinka suhtaudut niihin, jotka eivät kuulu kanssasi luokkaan "akateemisesti koulutetut", tekee sinusta elitistin. Tämä tuli selkeästi esille kun tunsit tarpeelliseksi ottaa esiin Linkolan koulutuksen.

En myöskään tarkoittanut, että Linkola olisi vihreän puolueen perustamisen ainoa innoittaja.
Tarkoitin että ne periaatteet, joista Linkola edelleenkin pitää kiinni, mutta jotka vihreä puolue on vaihtanut vaihtoehdottomaan vallan tavoitteluun, olivat alussa yhteiset.

Linkolalla on toki ollut aina muista vihreistä jyrkästi poikkeavia ratkaisumalleja, mutta niihin takertuminen on lillukanvarsissa kompurointia. Linkola on itse selkeästi sanonut, että hänen ehdottamansa totalitaariset yhteiskuntamallit voidaan heittää romukoppaan, kunhan joku vain esittää tilalle paremman, jolla elämän säilyminen maapallolla voidaan turvata.
Ei ole toistaiseksi sellaista löytynyt, vaan vihreä liittokin elää siinä katteetomassa utopiassa, että "piirun verran ympäristön suuntaan" riittää toimivaksi malliksi ekosysteemin pelastamisessa.

Lopuksi täytyy todeta, että olen suunnattoman hämmästynyt siitä tunteiden halveksunnasta, jota tässä keskustelussa ja kirjan sitaateissa on tullut esiin. Hämmästykseni oli suurin tämän koko elämänsä "pörröeläinten sielunliikkeiden" kanssa painineen kettutytön kohdalla.

Linkola on esseisti, jonka teksti ei tietenkään ole tieteellistä argumentaatiota. Se on suurelta osin tunteisiin vetoavaa kaunokirjallista tekstiä. Tämän ymmärtäminen vaatii tietysti myös vastaanottajalta tunne-elämää. Linkolan teksti ei kuitenkaan ole ristiriidassa tieteellisen käsityksen kanssa, vaan hän kertoo sen saman asian käännettynä arkikielelle, minkä tiedemiehet kertovat täsmällisemmin omalla kielellään.

Mutta voi siis olla, että kirjassa on käsitelty myös asiakysymyksiä "tieteellisesti argumentoiden", eikä ainoastaan tunnepohjalta Linkolaa henkilönä, kuten sitaateista voisi helposti olettaa. Tapanin esittämä arvio ei kuitenkaan rohkaise hankkimaan kirjaa, koska löytää se sokeakin kana joskus jyvän.

Moi!
Käytin Linkolasta ilmaisua luonnontieteiden ylioppilas kertoakseni kirjasta. Se on otettu siis kirjasta, jossa Linkolan tiedeymmärrystä arvioitiin. Minulla ei ole ajokorttia, enkä usko pystyväni ajamaan autoa. Jos ei ole kovinkaan paljon opiskellut jotain, ei osaa tehdä sen mukaisia päätelmiä. Eikö tämä ole selvää? En tunne itseäni elitisiksi, minä en ole saanut VTT tutkintoa minään perintönä (kuten Linkola on saanut sivistysporvaristokodin), vaan ihan kovalla työllä. Enkä koe olevani mitenkään parempi ihminen, vaikka olen mikä olen.

No nämä elitistipuheet voidaan jättää sivuun, kun puhutaan itse asiasta. Sanot, että Linkola jättäisi totalitaristiset ratkaisut pois, jos joku olisi keksinyt paremman tavan säilyttää elonkehä. No po. kirjassa on muun muassa erilaisia kuin Linkolan ratkaisuja (mm. Tere Vadenin ja Olli Tammilehdon artikkelit). Näitä erilaisia malleja on keksitty maailmansivu. Ja loppujen lopuksi ei kannata miettiä taivasten valtakunnan kalustussuunnitelmaa, vaan menetelmiä, joilla pääsemme ekologisesti ja sosiaalisesti parempaan yhteiskuntaan.

No vaikkapa Vihreän liiton periaateohjelmat sisältävät tämäntyyppistä pohdintaa. Miten todistat, että ne ovat huonompia kuin Linkolan malli? Ainakin siinä suhteessa Vihreän liiton malli on parempi, että se saa suuremman hyväksynnän kuin Linkolan malli.

Toisaalta kyllähän Linkolan mallia on kokeiltu ihan käytännössäkin. Tästä on esimerkkinä Kambutsea, jossa punakhmerit pakottivat kaupunkilaiset maalle. Tuloksena oli suuri luurankopinojen määrä ja lopulta järjestelmän romahdus.

Toivon kuitenkin, että et ryhdy suunnittelemaan Linkolan mallin testaamista käytännössä, koska yhteiskunta ei ole mikään koelaboratorio.

OLisi myös ihan järkevää, että jos keskustelemme jostain kirjasta, niin viittaisimme kirjaan sinänsä, eikä mihinkään arvioihin. Po. kirjan kirjoittajat ovat filosofeja, eivätkä heidän arvionsa lähde kovinkaan paljon tunnepohjalta, vaan itse Linkolan ajattelusta. Nämä kirjoittajat korostavat kuinka Linkolan tekstit ovat ristiriitoja täynnä.

Terv
Rauli

Kirjoitit:
"Ainakin siinä suhteessa Vihreän liiton malli on parempi, että se saa suuremman hyväksynnän kuin Linkolan malli."

Eikö jatkuvaan kulutuksen kasvuun perustuva markkinatalous ole silloin vielä parempi kuin Vihreän liiton malli, koska sen kannatus on ylivoimaisesti suurempi?

Filosofina Linkola nauttii po. kirjan kirjoittajia huomattavasti laajempaa arvostusta, eli logiikallasi hänen ajatuksensa ovat parempia.

Jos halutaan keskustella Linkolan tekstin ristiriidoista, niin eikö silloin kannata keskustella Linkolan teksteistä, eikä jonkun porukan tekemistä arvioista, tai Tapanin tekemästä arviosta porukasta, joka on tehnyt arvioita Linkolasta?
Eikö tieteellisessä ajattelussa ole aina syytä pyrkiä tiedon alkuperäiselle lähteelle.

Moi!
Jos kysymys on siitä, että ihmisten pitää muuttaa elämäntapojaan, jotta luontoa ja elinmahdollisuuksia jäisi myös tuleville sukupolville, niin voimme kuvitella tähän päästävän montaa eri reittiä.

Pakkoreitti ei johda pysyvään lopputulokseen. Linkolan ihailema Hitlerkin nousi valtaa vapailla vaaleilla, mutta hänen totalitarismiinsa oltiin todella tympääntyneitä. Mussolinikin oli erittäin epäsuosittu, mutta tämänkään valtakunta ei kestänyt kovinkaan kauan.

Se, että ihmisiä suostutellaan yhteisen hyvän nimissä muuttamaan elämäntapojaan (ja samalla muuttamaan yhteiskunnallisia rakenteita) on parempi keino, josta on parempia kokemuksia kuin edellämainitusta.

Oletetaan, että jos Linkolan totalitarismi-ideologia olisi saanut kansan enemmistön tuen ja Linkolasta tullut Hitlerin (tai Pol Potin) tapainen führer, niin olisiko tämä Linkolan totalitarismi kestänyt kauempaa kuin vaikkapa Pol Potin tai Hitlerin totalitarismi?

Jokaikinen diktaattori oikeuttaa valtansa välttämättömyydellä, pakolla ja ihmisten kyvyttömyydellä. Näin tekee myös Linkola. Meidän pitäisi osata nähdä totalitaristi Linkola hänen esteettisten sanojensa takaa.

Muuten olen keskustelemassa Tere Vadenin kirjasta, enkä Linkolan tuotannosta sinänsä, eikä minun tällä keskustelupalstalla olevat tekstini ole mitään "tieteellisiä tutkimuksia", vaan mielipiteitä joita Linkolan ajamana kirja herätti.

Terv
Rauli

Mielipiteistä koostuu myös kirja josta keskustellaan.
Esität siis mielipiteitä kirjasta, johon on kirjattu mielipiteitä Linkolan mielipiteistä.

Tässä viitekehyksessä Linkolan kritisointi tieteellisen argumentaation puutteista on kai lähinnä surkuhupaisaa.

Linkolan ansiot eivät löydy yhteiskunnallisesta ajattelusta. Tähän puoleen takertuvat käsittääkseni ne, joilla on muutenkin taipumusta kompuroida lillukanvarsissa.
Linkolan varsin kiistattomat ansiot löytyvät sen todellisuuden näkemisestä ja kuvaamisesta, jonka seurauksena syntyi vihreä liike, mutta jolle poliittinen vihreys on vähitellen tullut sokeaksi.

Moi!
Linkola oli yksi ekologisesti ajatteleva, mutta ei suinkaan ainut. Vihreän liikkeen alkutaivaltakin paikanpäällä seuraanneena voin todeta, että minulle eikä suurimmalle osalle silloisia tovereitani Linkola ollut ensimmäinen innoittaja. Päinvastoin hänen ajatuksia inhottiin.

Terv
Rauli

Minusta ei ole kovin mielenkiintoista keskustella siitä, kuka sinun ja tovereidesi innoittajista oli ensimmäinen ja kuka viimeinen.

On kai melko kiistatonta, että Linkolan analyysi ekosysteemin tilasta oli melko täsmälleen sama kuin vihreän liikkeen perustaneiden tilanneanalyysi.
Jos te heiluitte mukana vain toverihengen innoittamina, niin olette olleet eksyksissä.

Moi!
Tarkoitin tovereilla vihreitä tovereita 1980 - luvun puolivälissä.
Linkolaa ei pidetä oikein missään muualla merkittävänä ekologisena ajattelijana. Häntä ei mainita esimerkiksi Anders Heywoodin ideologioita käsittelevässä kirjassa, jossa puhutaan ekologismin eri lajeista. Syväekologismista puhutaan myös Andrew Dobsonin kirjassa Green Political Thought, mutta siinäkään ei ole sanakaan Linkolasta. Ensimmäiseksi vihreän aallon kirjaksi ollaan mainittu Rachel Carsonin kirjassa Äänetön kevät. Sitten tuli Rooman klubin raportti ja ensimmäinen "ekologinen angsti". Toinen ekologinen angsti tuli 1970 - luvun loppupuolella ja ekologisia ajattelijoita ilmaantui erittäin paljon (mm. mainitsemani norjalaiset, monet jenkit esim. Skolimovsky, ranskalainen Gorz ja saksalaiset). Eli tapahtui niin kuin yhteiskunnassa yleensä, monet keksivät saman ajatuksen yhtäaikaisesti. Linkola ei siis ollut mikään idean isä, vaan yksi monista ja voidaan sanoa että hän oli meidän provinssiaalinen esseisti ja ekofasisti.

Terv
Rauli

Vain poliitikolle voi olla tärkeämpää kuka on idean isä, kuin mikä se idea on. Linkola tuskin vaatii yksinoikeutta ekologiseen ajatteluun.

Yhtä omituisen suomalainen on ajatus, että Linkolan ajatusten merkittävyys mitataan sillä, mitä hänestä ulkomailla ajatellaan.

Suomessahan Linkola on joitakin vuosia sitten valittu kymmenen merkittävimmän ajattelijan joukkoon. Ei tainnut olla mukana yhtään kettutyttöä, salaliittotutkijaa tai muutakaan vihreän liiton aktiivia.

Moi!
Koska Linkolasta eivät keskustelu muut kuin minä ja Raukon Pekka ja koska se rupeaa kulkemaan kehää (ihan uusia argumentteja ei ilmaannu) päätän Linkola-keskustelun omalta osaltani tällä kertaa tähän.

Pekka on esittänyt argumenttinsa ihan asiallisesti. Kiitän häntä keskustelusta.

TErv
Rauli

Harva kirja on täysin turha. Ja lukeminenhan kannattaa aina, joten laitanpa tämän(kin) opuksen listoille!

Tapahtui 70-luvulla: Päivisin panin Metsähallituksen leivissä puita nurin, iltaisin luin Linkolaa. Luin ja nyökyttelin. Lakkasin nyökyttelemästä, kun huomasin miehen olevan täysin tosissaan ekofasisminsa kanssa. Mietin: Jos väkivalta olisi ratkaisu mihin ihmiskuntaa koskettavaan ongelmaan tahansa, eiköhän tämä Tellus olisi jo paratiisi. On ihmiskunnan historia sen verran verinen.
Selvyyden vuoksi ilmoitan: Olen suorittanut asevelvollisuuden enkä ole vierastanut aseita, siis metsästysaseita, armeijan jälkeenkään. Tosin metsästysharrastus on jäänyt taakse kauan sitten. Syy ei ollut eettinen, olen vain tykännyt enemmän kalastuksesta ja muista harrastuksista.

Tulipa LInkolan ajamana jokin aika sitten luettua!
Mielestäni se tarkasteli Penaa ja hänen ajatusmailmaansa monipuolisesti ja kriittisestikin. Kyllä me yhden Linkolan kestämme - ja ihan syystäkin...

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b7/Population_curve.svg

Tuota käppyrää katsomalla on pakko olla Linkolan kanssa samaa mieltä. Kun väestönkasvu yhdistetään laajenevaan kulutuskulttuuriin, jota vihreät ajavat samalla innolla kuin kuin kaikki muutkin, on seurauksena katastrofi. Demokraattisesti tätä katastrofia ei pystytä estämään, vaan tarvitaan ulkoisia rajoitteita ja väkivaltaa tai sen uhka.

Olen lukenut Linkolan kirjat, enkä ymmärrä, kuinka niitä voi väittää epätieteellisiksi, koska ne ovat esseetyyppisiä. Eihän niitä ole edes tieteeksi tarkoitettu.

Sata vuotta sitten, nyt, sadan vuoden päästä...

""""" http://upload.wikimedia.org/w
Ylämaa | 02.12.2008 11:35
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b7/Population_curve.svg

Tuota käppyrää katsomalla on pakko olla Linkolan kanssa samaa mieltä. Kun väestönkasvu yhdistetään laajenevaan kulutuskulttuuriin, jota vihreät ajavat samalla innolla kuin kuin kaikki muutkin, on seurauksena katastrofi. Demokraattisesti tätä katastrofia ei pystytä estämään, vaan tarvitaan ulkoisia rajoitteita ja väkivaltaa tai sen uhka.

Olen lukenut Linkolan kirjat, enkä ymmärrä, kuinka niitä voi väittää epätieteellisiksi, koska ne ovat esseetyyppisiä. Eihän niitä ole edes tieteeksi tarkoitettu.

Sata vuotta sitten, nyt, sadan vuoden päästä... """""

Niin, miksi tämän käyrän sanoma ei mene jakeluun? Tämä piikki on halvan öljyn aiheuttama, ilman öljyintensiivistä ns. vihreää vallankumousta populaatiomme määrä ei olisi koskaan saavuttanut tätä nykyistä 6,8 miljardin rajaa. Nyt on halpa öljy loppumassa, äskeisen IEA:n antaman tiedon mukaan jo kahdeksan vuoden kuluttua olisi öljyä käytettävissä vain puolet nykyisestä. Aiheesta oli uutinen ja keskustelu verkkohesarissa pari viikkoa sitten

http://www.hs.fi/keskustelu/IEA%3A+Uusi+%F6ljykriisi+uhkaa+ensi+vuosikym...

Tämä merkitsee sitä, että maapallo ei enää ensi vuosikymmennellä ole kykenevä ruokkimaan nykyisen suuruista väestömäärää. Kohtaamme malthusialaisen katastrofin mahdollisesti jo ensi vuosikymmen aikana. Luulisi tämän olevan päällimmäinen huoli tämänkin lehden palstoilla.

Ei siis sadan vuoden päästä, vaan ensi vuosikymmenellä.

Ei pidä unohtaa myöskään halvan öljyn loppumisesta johtuneita miljardien ihmisten kuolemaan johtaneita superkatastrofeja 70-, 80-, 90- ja 2000-luvuilla ;) Kesäisen kalliin öljyn piti myös olla normi, josta ei enää koskaan tultaisi alaspäin. Kuinkas sitten kävi?

Kehottaisin tutustumaan maanviljelykseen, ja ennenkaikkea termiin vihreä vallankumous, josta et nähtävästi ymmärrä hölkäsen pöläystä.

"Kehottaisin tutustumaan maanviljelykseen, ja ennenkaikkea termiin vihreä vallankumous, josta et nähtävästi ymmärrä hölkäsen pöläystä."

Mikä on vihreä vallankumous? Järjestelmämme perustuu siihen, että koko ajan kulutetaan enemmän. En käsitä, miten siihen saadaan yhdistettyä vihreys.

Vihreällä vallankumouksella tarkoitetaan öljy- ja kaasuintensiivistä tehomaataloutta. Lyhyt selostus löytyy wikipediasta

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vihreä_vallankumous

googlaamalla löytyy lisää. Homman idis on se, että halpa öljy on mahdollistanut intensiivisen maatalouskoneiden käytön, alaan liittyvän halvan logistiikan. Maakaasusta on jalostettu lannoitteet. Tämä on mahdollistanut tehomaatalouden ja globaalin populaation kasvun nykyiselle 6,8 miljardin tasolle.

Nimestään huolimatta, ei vihreässä vallankumouksessa ole mitään vihreätä. Se on samantapainen kielikuvakikkailu kuin tuulivoimalapuisto.

Aikaisempiin öljykriiseihin verrattuina, nyt on tilanne toinen. Olemme ilmeisesti siirtyneet Peak Oil vaiheeseen, kannattaa lukea se aikaisemmin antamani IEA:n öljyntuotantoa arvioiva Hesarin linkki ja googlata määrite. Lyhyesti sanottuna, olemme siirtymässä öljyntuotannossa pysyvään laskuun kysynnän kuitenkin kasvaessa. Se aiheuttaa pysyvän öljyn hinnannousun.

Elämää öljykriisin jälkeen on käsitelty aika hyvin amerikkalaisessa linkissä

http://www.lifeaftertheoilcrash.net/Introduction.html

En näe muuta vaihteohtoa kuin superkatastrofi. Linkola on selvästi nähnyt tämän kehityskulun. Linkolaa ei pidä lukea yksityiskohtiin takertuen, pitää ymmärtää hänen esittämänsä suuri kokonaisuus. Ja se näyttäytyy todella huonolta.

Olen lukenut linkolani enkä ole pitänyt lukemastani. Toistan sen minkä aiemmin kirjoitin tälle sivulle nimimerkillä "lapin mies": Tapahtui -70 luvulla: Päivisin panin puita nurin Metsähallituksen leivissä. Iltaisin luin Linkolaa. Luin ja nyökyttelin. Lakkasin nyökyttelemästä, kun huomasin miehen olevan täysin tosissaan ekofasisminsa kanssa. Mietin: Jos väkivalta olisi ratkaisu mihin ihmiskuntaa koskevaan ongelmaan tahansa, eiköhän tämä Tellus olisi jo paratiisi. On ihmiskunnan historia sen verran verinen.

Arvostan Linkolaa ajattelijana, mutta en pidä häntä kotijumalana. Ihmisestä ei ole jumalaksi ja sillä sipuli.

Jokelan kouluampuja ilmaisi "testamentissaan"
linkolaisia teemoja: toiset ihmiset ovat parempia kuin toiset, ja näiden "parempien" tehtävä on vähempiarvoisten eliminointi.

Summa summarum: Luonto on itseisarvo. Eikä ole. Humaanisuus on itseisarvo. Kaikki mikä menee siitä yli tai ali, on harhaa.

"Arvostan Linkolaa ajattelijana, mutta en pidä häntä kotijumalana."

Ei Linkola Jumala ole. Hän on todenpuhuja. Linkola sanoo ääneen sen, minkä kaikki tietävät, mutta mitä kukaan ei tahdo ajatella.

++++ Summa summarum: Luonto on itseisarvo. Eikä ole. Humaanisuus on itseisarvo. Kaikki mikä menee siitä yli tai ali, on harhaa. ++++

Tarkoitatko tällä, että luonto on vain ihmistä varten? Kyllä minä lähden siitä, että ihminen on maapallon historiassa vain lyhyt vaihe, jonkinlainen geenivirhe. Ja ihminen näyttää sotkeutuvan omaan näppäryyteensä. Oman määränsä kautta ihminen on nyt aiheuttamassa ilmastonmuutoksen, joka aikanaan rajoittaa ihmisen määrää. Ja tämä Peak Oil nyt toimii tavallaan kuin katalyyttina tässä prosessissa.

Tämä määrän rajoittamisen prosessi on jo parhaillaan käynnissä, se on vain niin hidas, että suurin osa ihmisiä ei sitä tajua. Jos nopeutta kymmenkertaistettaisiin, se olisi jokaisen nähtävissä. Ihmisen jälkeen toivottavasti luonto voi vielä jatkaa. Linkola on tästä meille kirjoittanut, emme halua vain sitä nähdä. Kokonaisuuden sijaan takerrumme yksityiskohtiin.

On perustavaa laatua oleva moraalinen kysymys, onko ihmisellä oikeus tuhota luonto ja kuka tämän oikeuden on ihmiselle antanut?

Ottamatta varsinaiseen alkuperäiseen keskusteluun mitään kantaa on kuitenkin pakko todeta, että luonto ja humaanisuus eivät ole mitenkään vastakkaisia asioita.
Ilman elinkelpoista luontoa (tarkoitetaanpa sillä sitten elämää maapallolla ihminen mukaan lukien tai ilman tätä lajia) tosin humanismille tai humaanisuudella ei olisi oikein mitään elintilaa tai tekijää.

++++ lman elinkelpoista luontoa (tarkoitetaanpa sillä sitten elämää maapallolla ihminen mukaan lukien tai ilman tätä lajia) tosin humanismille tai humaanisuudella ei olisi oikein mitään elintilaa tai tekijää. ++++

Mutta miksi me sitten olemme lajina sahaamassa sitä oksaa, jolla me istumme? Miksi vihreä liike ei ole takertumassa tähän suureen kokonaisuuteen, että oman määrämme kautta olemme tuhoamassa koko järjestelmän? Ei purkit ja pulot tai muovikassi ole se ongelma, se on oma määrämme kasvu ja siitä johtuva ilmastonmuutos?

Linkola kyllä kertoo, että määrämme määrä ei ole kestävää, mutta kilpistyykö koko vihreän liikkeen päämäärä siihen, että juuri Linkola on näin sanonut?

tutkija Pohjanmaalta: "tarkoitatko tällä että luonto on vain ihmistä varten?"

En tietenkään tarkoita. Tarkoitin kärjistyksilläni vihjata, että pelkillä teeseillä ilman mitään perusteluja, tai ilman riittäviä perusteluja voidaan ihan kiltisti ruveta uskomaan Linkolan pessimismiin:
- Ensiksi on syytä huokailla mystisesti.
- Toiseksi pitää hankkia säkkejä ja tuhkaa lähitulevaisuutta varten.
- Kolmanneksi pitää sitten ruveta vartomaan tuomiopäivää.

Mainitsin kirjoituksessani "Linkolasta ei ole jumalaksi" Jokelan kouluampujan. Häiriintynyt nuori mies ilmensi "testamentissaan" linkolaisia teemoja. En ole juurikaan yllättynyt, että tapauksesta ei haluta puhua linkolalaisuuden yhteydessä.

Linkolan perustelut? Kiitos, mutta niistä olen, ainakin toistaiseksi riittävän hyvin perillä. Tämän(-kin) vuoksi aion heti lähitulevaisuudessa hankkia kirjastosta Jorma Keskitalon Maapallon muuttuva ilmasto nimisen tietokirjan. Tietenkin muutakin aiheeseen liittyvää.
Ilmastonmuutos on päivän puheenaihe ja uteliaana ihmisenä haluan perehtyä asiaan. Haluan tietää onko kyseessä kentien nykypäivän anekauppa vai mikä on homman nimi.

Synkänpuoleissta aiheesta huolimatta hyvää itsenäinäisyyspäivää ja hyvää jatkoa kaikille!

+++ Ilmastonmuutos on päivän puheenaihe ja uteliaana ihmisenä haluan perehtyä asiaan. Haluan tietää onko kyseessä kentien nykypäivän anekauppa vai mikä on homman nimi. +++

Tässä pari hyvää kirjaa aluksi:

Tim Flannery: Ilmastonmuuttajat

Pasi Toiviainen: Ilmastonmuutos.Nyt.

Mollemmissa teoksissa on hyvä lähdeluettelo, joista pääsee eteepäin.

Se mitä kumpikaan kirjoittaja ei riittävästi tuo esiin, on väesröräjähdyksen merkitys ilmastonmuutoksen suurimpana aiheuttajana. Täytyy aina vain jaksaa tuoda esille, että viimeisen 60 vuoden aikana globaali määrämme on kasvanut 2,5 miljardista 6,8 miljardiin ja tämä määrä kasvaa jatkuvasti 6,7 miljoonan kuukausivauhtia. Väestöräjähdyskäyrä on 1:1 samanlainen kuvio kuin se "lätkämaila" joka kuvaa ilmakehän hiiliidoksipitoisuuden kasvua.

Tämä syö tyhjäksi kaikki ponnistelut ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, sillä vaikka yksilötasolla kuinka ponnistelemme ekologisemman elmäntavan puolesta, niin samaan aikaan kasvaa näiden ekologisen jalanjälkien määrä ekspotentiaalisesti. Tarvittaisiin globaali väestöohjelma, mutta siihen ei "järjestelmä" ole valmis. Siitä aiheesta ei edes puhuta kansainvälisten ilmastokokouksien yhteydessä. Aihe on totaalisti vaihettu koska se on TABU.

Ei ole linkolalaista pessimismiä vaan realismia todeta, että väestönkasvu johtaa rajallisessa tilassa matlhusialaiseen katastrofiin ja voidaan oikeututusti kysyä, olisiko linkolalaiset ratkaisut tässä oikeutettuja. Valitettavasti prosessi on jo käynnissä eräissä Afrikan maissa ja Afganistanissa. Malhuisialainen katastrofi tapahtuu paljolti myös menttaaliympäristössä; siitä on osoituksena kasvava terrorismi etenkin nuorten miesten epävoivoisissa ratkaisuissa. Ei ole poissuljettua, että Jokelan ja Kauhajoen tragediat kumpuavat tästä ympäristöstä. Yhteiskunnissamme ei enää tavallinen ihminen selviä "normaalilla suoritustasolla". Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että puolustelisin tekoja, mutta väestö- ja suorituspaineiden ryskyessä tämänlaiset epätoivoiset teot tulevat varmaan lisääntymään. Kuka muistaa vielä sen ajan, jolloin lentokoneisiin astuttiin ilman turvatarkasusta; minä muistan. Silloin oli maapallolla ihmisiä tuskin kolmea miljardia ja eräissä afrikkalaisissa ja muslimimaissa väkeä vain ehkä kolmasosa siitä mitä tänään.

Jos vihreät olisivat vihreitä, tämä olisi ykkösaihe tämänkin lehden palstoilla.

Ettekö te todellakaan tajua käsitteitä, kuten propaganda, retoriikka?
Ja jos mentäisikin Pekka-Erikin argumentteihin, mitä on kymmenen ihmistä missään väestönlaskussa? Logiikka on täysin kestämätön, niinkuin vasta-argumentitkin. Eli propaganda Linkolan pessimismiä vastaan!
Lajeja tulee tuhoutumaan ihmisen ylivallan edessä, ja määrän ja kulutuksen.
Ihmispopulaatio pitäisi saada laskuun, väkivaltainen ratkaisu on propagandaa joka pyrkii herättämään! Monilapsiset kulttuurit pitäisi johdattaa vähempään. Naisten koulutus, sosiaaliturva, talouskasvu? sinne. Euroopan ratkaisut, toimiiko ne muualla?
"Kotijumala"? "Jumala on kuollut"! Kaikki on värkättävä itse. Ensin olisi hyvä jos oppisi ne aakkoset, ja lukemaan, ja ymmärtämään luetun.

Vaikka miten päin Linkolan esittämiä teesejä pyörittelisin, en saa niitä vääriksi todistettua. Mies sanoo suoraan sen minkä päättelee. Ja väestökäyrä on ohittamaton.

Luin Pasi Toiviainen: Ilmastonmuutos.Nyt.
Suosittelen kaikille vihreille ja muillekin. Kattava ja pätevän tuntuinen selonteko ilmastonmuutoksesta. Ahdistavakin, mutta todellisuus nyt vain valitettavasti taitaa olle sellainen.
Väestönkasvu jäi siis tosin vähälle huomiolle.
Toivoisin että vihreät olisi edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Lähtökohtana on tiedon hankkiminen asiasta.
Pitänee tuo ilmastonmuuttajat lukea sitten seuraavaksi.

Jos näitä jumal-uskosatuja ei jotenkin saada kuriin ja nopeasti olemme selvällä suomen kielellä sanottuna kusessa. 10 lapsen suurperheitä ei näe juuri muilla kuin satuhamoihin uskovilla ihmisillä. Uskontojen naamiot olisi vihdoin riisuttava ja tunnustettava se tosiasia, että ne ovat pelkkiä ihmisten alistamiseen kehitettyjä vallankäyttö ideologioita, joissa on lisä houkuttimena vakuutus siitä, että kun uskot X satua, et kuole vaan pääset jatkamaan elämää kuoleman jälkeen. Uskontojen erityis asema lainsäädännössö on ehdottomasti poistettava. Lähetystyö olisi kiellettävä. Humanitaarinen apu kehitysmaihin samoin, koska se tukee jatkuvasti erimerkkisten jumalsatu uskovien maksimaalista lisääntymistä. 50 vuoden päästä mikään apu ei enää riitä. Ihmiskunta on riittävän hullu jo ilman tätä mielipuolista ja arvaamatonta jumal olentoa joita on vain yksi oikea (kuka se on miljoonista eri ehdokkaista?) satu-uskovaisten mielestä. Kukaan vaan ei ole vielä kyennyt näyttämään yhtään jumalaa. Eikä ilmeisesti koskaan tule sitä tekemäänkään.

Siitä huolimatta vihreät (varsinkin naiset) ovat tuomassa lisää uskovaisia pohjoismaihin, jotka lisääntyvät maksimaalisesti ja kuormittavat täällä pohjoisessa ympäristöään paljon raskaammin kuin alkuperäisessä kotimaassaan.

Linkola on pessimismissään enemmän kuin oikeassa. Ahneet ihmiset nykyvihreistä alkaen näpertelevät vain pilkkujen parissa ja pyrkivät pönkittämään omaa asemaansa ja elintasoaan samalla kuin saarnaavat tekopyhää viherliturgiaansa. Kuluttaja on viimekädessä vastuussa kaikesta tuhosta tässä systeemissä. Jokainen voi sen käytännössä huomata nyt kun kulutus putoaa koko järjestelmä romahtaa. Samalla kuitenkin jokainen joka ei pysty kuluttamaan suojelee luontoa. Ihmiskunnalla on ongelma, se ei ole vielä kyennyt kehittämään järjestelmää, joka toimisi millään tavalla stabiilisti ja ottaisi huomioon myös planeetan jolla asumme.

Kuten laulu- ja soitinyhtye Rattus aikoinaan lauloi, uskonto on vaara. Erityisesti silloin, kun siitä tehdään poliittinen Troijan hevonen, kuten mm. USA:n oikeistokristitittyjen ja ääri-islamistien puolella on tehty, on tärkeää luopua toisten "uskonnollisten tunteiden" kunnioittamisesta ja kritisoida uskonnollisia argumentteja siinä missä poliittisiakin.

Tietämätön lapsihan perustelee tekemisiään toteamalla vain: "No siksi." Uskonnolliset fundamentalistit ovat argumentaatiossaan samalla tasolla, he vain vetoavat jonkun historiallisen tai fiktiivisen henkilön sanomisiin ja vanhoihin kirjoituksiin, ja voisikin sanoa, että kaikkinainen politisoituneen uskonnollisen fundamentalismin levittäminen pitäisi kriminalisoida samalla tavalla kuin natsipropaganda on kriminalisoitu, koska kyse on samansukuisesta ilmiöstä.

Uskonnollisuus sinänsä on luonnollinen ja kauniskin osa ihmisyyttä, ja parhaimmillaan se voi toimia paremman elämän tukirankana - varsinkin heikoille. Pahimmillaan siitä kuitenkin tulee nenärengas, josta nämä heikommat voidaan johdattaa niin teuraaksi kuin teurastamaankin. Valtaa sille ei pidä antaa. Uskonnollisten argumenttien käyttäminen politiikassa pitäisi nähdä äärimmäisenä loukkauksena demokratiaa ja ihmisyyttä kohtaan, ja teokratia pitäisi asettaa samaan koppaan fasismin ja muiden totalitarististen hallintajärjestelmien kanssa - sitä paitsi uskonnollinen vallankäyttö hyväksikäyttää ihmisten syvimpiä pelkoja ja näitä paljonpuhuttuja "uskonnollisia tunteita", kun taas fasistinen vallankäyttö sentään perustuu enimmäkseen "vain" ulkoiseen voimankäyttöön.

Kaikki kunnia jumalille, jos heitä on, mutta puhukoot itse, jos heillä jotain sanottavaa on - heidän nimissään puhuvat ihmiset pitäisi heittää mereen myllynkivi koivessaan.

Käsitykseni on että Linkola kuuluu niiden ihmisten joukkoon jotkat ovat erinomaisesti onnistuneet kiihdyttämään entropian kasvua.

Olen joskus pohtinut , että termodynamikkaan pitäisi sulauttaa myös informaatio-oppi. On huomattava , että entropia ei koskaan vähene , ja lisääntyy jos suinkin mahdollista. Tässä mielessä yritykset loiventaa entropian kasvua on tehtävä hyvin kylmäverisesti ... rajut äkkiliikkeet vain kiihdyttävät entropian kasvua.

Linkolan puheet suurten väkimassojen hävittämisestä aiheuttavat , että entropian kasvun kiihdyttämiseen tähtäävä informaatio saa lisää pontta ; väestönkasvun ja talouskasvun kiihdyttämistä ajavien keskustelijoiden kannalta Linkola on parasta mitä olla saattaa.

Linkolan fanijoukko on todella häkellyttävässä määrin kykenemätön tarkastelemaan ihailunsa kohdetta objektiivisesti, sekoamatta tämän tunteisiin vetoavasta ja kriittisen analyyttisyyden herpaannuttavasta seireenilaulusta. Missään nimessä heitä ei voi pitää aidosti kriittiseen ajatteluun kykenevinä, eettisesti tiedostavina ihmisinä. Pääasiallinen mielenkiinto näyttää heillä olevan runollisessa hurmioitumisessa ja yleisessä elämyksellisyydessä, ei vakavassa analyyttisessä katseessa vallitseviin oloihin.

Kaikista oudointa itsessään Linkolassa on se, ettei hän tosiasiassa vaikuta sen enempää ekologiselta kuin teknologiakriittiseltäkään, vaikka hänen imagonsa tämänsuuntaisten aatteiden kannattajana on sitäkin vahvempi. Jos Linkola veisi "analyysinsä" samalla tavalla loogiseen päätökseensä kuin esimerkiksi anarkoprimitivistit, eli kohdistaisi syytöksensä koko teknologista järjestelmää vastaan sinänsä, olisi se edes jossain määrin moraalisesti ja älyllisesti siedettävämpää.

Linkola asettuu itse asiassa mielenkiintoiseen valoon suhteessa esimerkiksi amerikkalaiseen sivilisaatiokriittiseen anarkistiin, John Zerzaniin, joka on oikeasti radikaali ekologinen ajattelija. Miksi suomalaiseen "syväekologiaan" istuu paremmin natsisympatioilla provoileva porvari kuin egalitarismin arvoihin sitoutunut koneensärkijä?

Itse olin niin kiukkuinen Linkolan mauttomasta puheesta, että vein seuraavana päivänä Linkolan puheesta (ja vihreiden kokouksesta) kertoneen Helsingin Sanomien lehtileikkeen kokouspaikan seinälle ja kirjoitin siihen punaisella tussilla "Alas fasismi".

Mitäs mieltä Rauli on nykyisestä vihreiden linjasta joka on puhdasta korporatismia? Tietääkö Rauli edes mitä fasismi on muuta kuin hakaristilippuja kaiken kivan kieltämistä. Onko vihreiden linja ei Linkolaisittain poistanut fasismin ja korporatismin pois vihreistä. Kannattiko voitto? Voiko luonto nyt paremmin kun vihreät ovat hallituksessa ja monessa kunnassa ns.vaa-ankieli asemissa, joissa sitten on tehty mitä päättömimpiä ratkaisuja luonnon kannalta ja nimenomaan vihreiden tuella

On upeaa lukea näitä väittelyjä kaikkein olennaisimmista kysymyksistä. Näkökulmat vaihtelevat hurjasti yksilökritiikistä järjestelmäkritiikkiin. Miksi on niin että näitä väittelyjä ei käydä enemmän luetuilla foorumeilla, vaan pienen Vihreän Langan lukijapalstalla ? Se vastuullisuuden ja älyn loiste joka näistä teksteistä paistaa voitaisiin tartuttaa yleisempäänkin keskusteluun. Jokainen ihminen on sisimmässään huolissaan näistä asioista ja ahdistuu. Tällaisen älyllisen, poikkitieteellisen tarkastelun arvo on huima jos siihen osallistuisi laajempi yleisö. Vaikka tiede on meille jumala, niin se käsitteenä ei ole ollut olemassa kuin silmänräpäyksen. Se ei ole osoittautunut ratkaisutieksi, vaan uskonnollinen ja poliittinen johto käyttää tieteestä vain valitut palat = teknologia ja talous.

Siis miten siirtää tämäntyyppinen keskustelu laajemmalle foorumille ?

"On upeaa lukea näitä väittelyjä kaikkein olennaisimmista kysymyksistä. Näkökulmat vaihtelevat hurjasti yksilökritiikistä järjestelmäkritiikkiin."

Yksilökritiikkiä ja järjestelmäkritiikkiä? No, sittenhän niitä on molempia. Et voi vetäytyä kumpaankaan turvapaikkaan, et Linkolan henkilöön etkä hänen filosofiseen tai poliittiseen järjestelmäänsä. Yleensähän näissä Linkola-keskusteluissa käy juuri niin, että kun kritisoidaan Linkolan henkilöä niin linkolalaiset heittävät siihen, että se on epäolennaista, mutta kun kritisoidaan Linkolan järjestelmää he sulkeutuvat romantisoimaan Linkolan henkilöä! Eli teitpä niin tai näin, guru on aina guru: kritiikki on jo lähtökohtaisesti mahdotonta.

Linkolan ja aiemmin mainitsemani John Zerzanin välinen keskustelu voisi kyllä olla mielenkiintoinen. Toisaalta kun kävisi ilmi, että Zerzan ei anarkistina voi hyväksyä Linkolan diktatorista ratkaisumallia, ja pitää sitä joka tapauksessa osansa nykyistä ongelmaa, ei ratkaisuna siihen, niin keskustelu raukeaisi hyvin nopeasti siihen, että Zerzan julistetaan vihreäksi liberaaliksi, jota ei kannata kuunnella. Niinhän kuin näissä Linkola-keskusteluissa on aina tapana käydä, varsinkin silloin, kun esitetään huolekkaasti argumentoitua ja asioissa pysyvää kritiikkiä.

Niin perusteellisesti pyhimysmäistä hahmoa kuin Linkolaa vastaan on turha esittää minkäänlaista kritiikkiä, kaikkein vähiten asiallista. Paljonkin voisi kuitenkin keskustella vaikkapa Linkolan luontokäsityksestä, siitä miten se ilmentää omalta osaltaan teknologisen sivilisaation tuottamaa vieraantuneisuutta idealisoidessaan luonnon joksikin temppeliksi tai pyhätöksi, josta linkolalainen ekologisesti valistunut eliitti voi ammentaa inspiraatiota. Linkolalta puuttuu Zerzanin ymmärrys villiyden ja kesyttämättömyyden poliittisesta merkityksestä. Hän ei ekodiktatuureineen voi käsittää, että ihmisen teollinen kesyttäminen muun luonnon ohella on avaintekijä nykyisessä kriisissä, ja että on siksi täysin nurinkurista esittää ratkaisuksi fasistista diktatuuria, joka on vieraannuttavaa teknologista sivilisaatiota par excellence.

Zerzanin lukeminen on omalta osaltaan saanut minut oivaltamaan tämän erikoisen piirteen Linkolan ajattelussa: hän puhuu kauniisti villistä luonnosta, mutta se kaikki jää taakse heti, kun siirrytään ihmiseen ja hänen yhteiskuntaansa. Ymmärtääkö Linkola ollenkaan, että nykyisessä kriisissä on kyse teknologisen massayhteiskunnan tuottamasta vieraantumisilmiöstä? Massayhteiskunnan jota se hänen idealisoimansa agraaridiktatuuri jo ilmentää. Vai onko hän liiaksi kiinni biologistisessa käsityksessään ihmisen luontaisesta kelpaamattomuudesta villille luonnolle? Hän puhuu ihmisestä syöpänä; ajatus, jota ei voisi koskaan esiintyä Zerzanilla.

Zerzan lähtee siitä, että siirtyminen maanviljelykseen sysäsi liikkeelle kehityksen, joka on johtanut nykyiseen kriisiin. Hän lähestyy aihetta hyvin, hyvin monipuolisesti, mikä tekee hänen kritiikistään verrattomasti radikaalimpaa kuin Linkolalla koskaan. Siinä tulee käsiteltyä niin ulkoinen kuin ihmisen sisäinenkin luonto, niiden vääristyminen ja surkastuminen niiden sopeutuessa vallitsevaan teknologisesti ehdollistettuun elämänmuotoon. Anarkismi ei myöskään ole mitään vaihtoehtoinen, saati sitten ekofasismiin vaihdettavissa oleva lisä: se on aivan olennainen osa Zerzanin esittämää ratkaisua, jossa ihminen luopuu tuhoavasta teknologisesta elämäntavastaan villiintymällä uudestaan luonnontilaan.

Linkolalaiset sen sijaan ajattelevat, että Linkolan ekofasismi on irrallaan hänen ekologisesta ajattelustaan. Usein kuulee sanottavan, että siitä ei saa puhua, että se on epäoleellista Linkolan ekologisen sanomassa. Kuitenkin Zerzania lukemalla voi oivaltaa, että Linkolan politiikka on aivan olennainen osa hänen ekologiaansa, niitä ei kerta kaikkiaan voi erottaa. Jos kerran halutaan siirtyä ekologisesti kestävään elämään, niin ei voida sivuuttaa Linkolan ekofasismia, koska se juuri muodostaa esteen tuolle ekologisesti kestävälle elämänmuodolle.

"...luopuu tuhoavasta teknologisesta elämäntavastaan villiintymällä uudestaan luonnontilaan?"
Rousseaulle olisin moisen psykoottisuutta lähentelevän utopian vielä sallinut, mutta en juuri muille. Linkolan anti-demokraattinen yhteiskuntamalli on paljon todennäköisempi, mahdollisempi, eikä ole mitenkään itsestäänselvästi poissuljettua, että se voisi pitää väestönkasvun ja muut tuhoisat tendenssit kurissa.
Linkolan pysyvä merkitys tulee todistetuksi yksin sen kautta, että moisen kyläkalastajan ajattelusta tehdään kriittinen analyysi. Kriitikoita sen sijaan ei muista kukaan.

Koska olen opettanut jopa aatteita yliopistossa, otan tähän nimettömän kysymykseen tentaattorin roolin ja korjaan virheet:

Mitäs mieltä Rauli on nykyisestä vihreiden linjasta joka on puhdasta korporatismia?

Virhe: Vihreiden linja ei ole puhdasta korporatismia. Korporatismilla ymmärretään työnantajien ja työntekijöiden välistä yhteistyötä, jota toki oli fasismissa. Fasistinen korporatismi oli kuitenkin kaikissa mielessä erilaista kuin II maailmansodan jälkeen noussut korporatismi. Vihreät eivät ole kovinkaan paljon ollut mukana harjoittamassa tätä uutta korporatismia. Vihreiden edustus työntekijöiden ja työnantajien järjestöissä on olematon.

Tietääkö Rauli edes mitä fasismi on muuta kuin hakaristilippuja kaiken kivan kieltämistä.

Rauli: Toki tiedän ja olen opettanut mitä fasismi on. Tosin Sinun kysymyksesi osoittaa taas tietämättömyyttä. Fasiteilla ei ollut hakaristilippuja, vaan niitä oli natseilla. Tiukemmat aatehistoroitsijat erottavat selvästi natsismin ja fasismin. Siis nolla pointsia tästäkin vastauksen kohdasta.

Onko vihreiden linja ei Linkolaisittain poistanut fasismin ja korporatismin pois vihreistä.

Rauli: Ei ole poistanut, koska sellaista ei ole ollutkaan.

Kannattiko voitto? Voiko luonto nyt paremmin kun vihreät ovat hallituksessa ja monessa kunnassa ns.vaa-ankieli asemissa, joissa sitten on tehty mitä päättömimpiä ratkaisuja luonnon kannalta ja nimenomaan vihreiden tuella

Rauli: Entä jos vihreät eivät olisi päättämässä, niin mitä sitten? PELASTAAKO VAPAHTAJA LINKOLA. En usko!!

Tutustu aatteiden perusteisiin ennenkuin alat kirjoittaa niistä.

Terv
Rauli

Alex Cardan kirjoitti: "Linkolan anti-demokraattinen yhteiskuntamalli on paljon todennäköisempi, mahdollisempi, eikä ole mitenkään itsestäänselvästi poissuljettua, että se voisi pitää väestönkasvun ja muut tuhoisat tendenssit kurissa."

Minä taas ajattelen, että Linkolan mallissa ei ole mitään sellaista mitä ei olisi jo kokeiltu. Siinä tiivistyy koko se hallinnan ja kesyttämisen psykopatologia, joka on meidät nykytilanteeseen saattanutkin. Älä koskaan unohda tätä: Linkola haluaa teknologisen massayhteiskunnan, jossa kaikki elämä on alistettu tuotannolle.

on monessa suhteessa arveluttava, mutta ansaitsee kiitosta siitä, että provosoi esille keskustelua elintärkeästä aiheesta. Lisäksi hän uskaltaa katsoa silmiin sitä tilannetta, mihin olemme kovaa kyytiä menossa. "Laivamme" on uppoamassa mitä useimmat eivät halua tajuta. Pian mietimme kuka mahtuu pelastuveneeseen ja kuka ei - eikö olisi parempi miettiä vaihtoehtoja etukäteen tai estää laivan uppoaminen. Vaikkapa panna rautoihin ne, jotka poraavat pohjaan reikiä.

Näissä asioissa Linkola on realisti kun taas useimmat muut eivät ole. Linkolan elitismi on kuitenkin huuhaata (edellä sanotusta huolimatta) sillä luonto määrää ja ihminen on apinoista sosiaalisin ja vähiten agressiivinen eikä millään olisi säilynyt lajina ilman yhteistyötä jonka kaltaista yksikään eläin ei pysty jäljittelemään, mutta tämä onkin liian pitkä juttu tässä puitavaksi.

Moi,

Eksyin sattumalta lukemaan viestiketjua ja ilahduin hyvästä tasosta. Mutta asiaan: Näkisin Linkolan ansiot juuri siinä, kuten monet jo mainitsivatkin, että hänen tyylinsä ajaa tärkeää aihetta, herättää keskustelua. Siinä Linkolan voima piilee. Ei ole oleellista takertua juttujensa yksityiskohtiin, joista monet voidaan osoittaa virheellisiksi. Se, että Linkolan puheet vaikuttavat meihin ja kuuluvat laajalti, on tärkeää.

Vaikka yleensä ihmiset kauhistellen torjuvat Linkolan ravistelevia rääkäisyjä esim. Delhin vesijohtoveden myrkyttämisestä, voi joku herätä unestaan ja nähdä synkkiä pilviä. Välittää jopa sanomaa eteenpäin, jotta luonnon tämänhetkinen tila tiedostettaisiin paremmin..

Ongelma on kuitenkin tiedon esiintuominen. Onko edes olemassa muunlaisia keinoja yksityishenkilöillä kyseistä ikävää viestiä tehokkaasti levittää, kuin tölväistä jotain, joka säväyttää? Vaikkei Linkola itse asiaa näin näkisikään, on hän "hyvin onnistunut" ja siitä me olemme todisteena. Ongelmanratkaisut ovatkin sitten jo toinen lukunsa. Niitä tarvitsisimme kipeästi.

Jaako: "Näkisin Linkolan ansiot juuri siinä, kuten monet jo mainitsivatkin, että hänen tyylinsä ajaa tärkeää aihetta, herättää keskustelua."

Sekoitat keskenään tyylin ja sisällön käsitteet. Se, että Linkola haluaa myrkyttää köyhän maan vesijohtoveden tai perustaa diktatuurin ei ole tyyliä, se on ajatussisältöjen esille tuomista. Tyyli liittyy siihen, *miten* sisältöjä ilmaistaan.

Toiseksi, miten ihmeessä voit kuvitella, että Linkola edistää tietoisuutta näistä tärkeistä asioista? Hänhän sabotoi julkista keskustelua, ei edistä sitä millään rakentavalla tavalla. Miten kuvittelet, että ihmiset lähtevät keskustelemaan näistä asioista, jos vastassa on natsien ekoajattelun perillinen?

Linkola on yhdessä mielessä hyödyllinen ajattelija: hänen ajattelunsa kertoo luonnonsuojelun psykologiasta. Linkolaa voi lukea havainnollistavana esimerkkinä siitä, miten erilaiset ideologiat ratsastavat luonnon idealla. Luonto on symboli ja kulttuuriobjekti, jota erilaiset ideologiat käyttävät työkalunaan.

Kaikesta Linkolan kirjoituksista käy ilmi, että luonto on hänelle nimenomaan kulttuuristen arvojen näyttämö. Luonto on Linkolalle kulttuuriympäristö. Kuten eräs Linkolan ajamana -kirjan kirjoittajistakin toteaa, Linkola ei lopultakaan näe luontoa itseisarvona, vaan omien porvarillisten arvojensa ja ihanteidensa projektiona.

Linkolasta, Linkolan kirjoista ja kirjoista Linkolasta yleensäkin:
"Linkolaa/Liskolasta lukeminen kannattaa aina" - Jörkka Donneria mukaillakseni;-))

Linkolan kirjallisen tuotannon läpilukeneena minun on vaikea tunnistaa tätä "LInkolaa", joka kuulemma näkee luonnon vain omien porvarillisten arvojensa ja ihanteidensa projektiona. Se sen sijaan on varmaa, että Linkolan ajattelussa ei ole mitään ihmislähtöistä - maailma olisi hänen arvionsa mukaan parempi ilman ihmistä. Tästä lähtökohdasta ei tietenkään kovin humaania tekstiä synny. Niin tai näin, aika harvassa ovat ne suomalaiset luonnonsuojeluihmiset, joilla teksteillä olisi sen verran kantavuutta ja särmää, että kukaan vaivautuisi vetämään niitä lokaan. Esseistin moittiminen epätieteelliseksi on tietysti vähän surkuhupaisaa.
Jäämme odottamaan teoksia "Olli Tammilehdon ajamana, Salla Tuomivaaran ajamana..."

Linkola on Malthuisisti-uskovainen, niin kuin suurin osa "elitisteistä." Tieteen kanssa tuolla ei ole mitään tekemistä. Ei varsinkaan taloustieteen.

Linkolaa kritisoivat viestit näemmä sensuroidaan.

No niin, testiviesti tuli läpi, joten yritetään uudestaan vähän epäselvemmin. Linkola kannattaa ihmisten tappamista, joten haluaisin, että linkolalaiset suoraan sanoisivat, että se ja se murha oli hyvä asia, esim. Kauhajoki tai Jokela. Sitten on vielä eräs joukkomurha, jota ei saa juuri nyt mainita. Oliko sekin hyvä?

Auvisen Jokelassa käynnin jälkeen Linkola ei ole ollutkaan paljon esillä. Onko restauraation aika?

Jos luetaan Linkolaa kuin piru raamattua, mieshän kannattaa joukkomurhia. En usko kuitenkaan hänen epähumaaniuteensa. Hän on herättelijä, jonka arvo ymmärretään vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Looginen hän ei ole, mutta hänen huolensa on tärkeä.

Öljy loppuu, se loppuu hitaasti ja sen hinta nousee joka askelmalla aina vain korkeammaksi. Väestön loputonta kasvua ei voi tukea sen varaan. Eikä minkään muunkaan.

Maailmansotia pienemmillä sodilla ei ole väestön kasvun kannalta merkitystä. Nimimerkki Elävä ruumis on siis vähän väärässä säikeessä Jokeloineen.

Ainoa eettisesti kestävä menetelmä saada aikaan radikaali luonnon säästyminen sekä sen itsensä että meidän ja tulevien sukupolvien iloksi on väestönkasvun rajoittaminen ehkäisyvälineiden, koulutuksen ja - vähän oudosti - lapsikuolleisuuden vähentämisen avulla.

Missään nimessä meidän ei pidä alkaa ratkaista ylikansoitusta maahanmuuttopolitiikan avulla.

Mielestäni olen aivan oikeassa säikeessä. Pekka Eric luki Linkolaa ja tappoi ihmisiä. Linkolasta aina sanotaan, että hän ei oikeasti tarkoita mitä sanoo, kun käskee tappamaan, mutta jostain syystä han on ainoa ihminen, johon suhtaudutaan näin. Jos minä kehottaisin väkivaltaan, minua pidettäisiin hirviönä.

Se on tietenkin totta, että edes laajamittainen sota ilmann ydinaseita ei pysäytä väestönkasvua, mutta epäloogisuus on Linkolan, ei minun.

Väestönkasvun hillitsemisen lisäksi Linkolan mielestä murha on itsessäänkin hyvä jos sen kohteena on esim. Yhdysvaltalain kansalainen tai vasemmistoa äänestävä ihminen. Joku muukin on viime aikoina soveltanut jälkimmäistä kriteeriä ollen siten varsin linkolalainen.

Henkilökohtaisesti tapasin Pentti Linkolan ensimmäisen kerran elokuun 10. päivä 2011 Tennispalatsin työpajassa. Hän piti puheenvuoron aarnimetsien suojelun puolesta.

Olen ollut hämmennyksissäni hänen kirjoistaan ja niissä ilmaisemistaan ajatuksista. Kohtaaminen kirjailijan kanssa sai ymmärtämään kirjailijaa ihmisenä.

Linkola on tavattoman terävä-älyinen, hienostunut ja oivaltava puhujana. Kun hän puhuu lempiaiheestaan luonnon suojelemisesta, hän paljastaa itsessään ihmisrakkaan ja lämpimän älykön, jonka puheet ja kirjoitukset ovat enemmän metodia ja retoriikkaa kuin tuomiota. Linkolan puhe on lempeää, harkitsevaa ja läpiajateltua.

Vaikka idän ja lännen vastakkainasettelu päättyi Euroopassa ja kommunismi kaatui, tilalle jäi vain pitkälti markkinatalouden kovat lait ja uusliberalismi nykymuodossaan. Ainoa suurempi vastavoima on nyt ilmastonmuutoksen uhka. Tämän ekokatastrofin ja mahdollisen ilmaston lämpenemisen keskellä aikaa ei ole enää ehkä kuin 30-100 vuotta, kuten luonnontieteilijät ja vakavasti otettavat futurologit ovat luvanneet. Kuinka paljon ihmiskunta voi ottaa riskejä? Mielestäni P.Linkolan ajatukset osuvat varsi hyvin siihen, etteivät ihminen ja luonto voi rehottaa yhtä aikaa. *Kirja: Voisiko elämä voittaa - ja millä ehdoilla, Tammi, Pieksämäki 2004. *Lainaus: E.Tuomioja Linkolasta "Ehkä hän sittenkin pohjimmiltaan on humanisti vastoin tahtoaan?" http://www.tuomioja.org/index.php?mainAction=showPage&id=17&category=3

Tutkija Pohjanmaalta pitää ihmistä geenivirheenä. Millä logiikalla sitten kannattaa olla huolissaan öljyn,ruoan tai muun hyödykkeen vähenemisestä tai jopa loppumisesta.
Mitä lyhyemmän ajan ihminen vaikuttaa elokaaressa sitä parempi?

Pentti Linkola suositteli demografista transitiota, kuluttajamäärän vähentämistä. Japanissa on nettouusiutumisluku 1,35 ja väki vähenee lähivuosikymmenten kuluessa 120 000 000:sta 80 000 000:aan.

40 000 000 kuluttajan vähentäminen on varsinainen ekoteko japanilaisten ollessa maailman vanhaikäisin kansa.