Vasemmiston Andersson mursi Helsingin vihreät linnakkeet

26.5.2014

Sammeli Heikkinen

Näinhän se menee, että ensin tehdään takki auki arvio ja vaalien jälkeen Canossan-matka. Kenties jonkinlaiseen itseruoskintaan tai ainakin -tutkiskeluun on syytä myös vihreillä.

Minut näissä vaaleissa yllätti keskustan äänisaalis, jolla kolmen paikan pitäminen ei ollut ongelma eikä mikään. Myös rkp:n potti oli taas odottamattoman suuri. Näihin pääasiassa kaatui koko vaaliarvioni.

Ja tietenkin siihen, ettei vihreille tullut sitä viime vuosien "perusosuutta", noin 200 000 ääntä. Viisiin viime vaaleihin verrattuna suli siis 40 - 60 000 ääntä jonnekin.

Toki noissa viisissä vaaleissa on mukana vain yhdet eurovaalit. Vuonna 2004 vihreät sai vähän yli 170 000 ääntä ja vuonna 1999 vain 166 000 ääntä, jolla tosin irtosi hyvin alhaisen äänestysprosentin vuoksi kaksi paikkaa.

Mutta mitataanpa vaalitulosta prosenttiosuutena tai äänimääränä, on se puolueen eurovaalihistorian heikoin. Toki 1996 vaaleissa ääniosuus jäi 7,6 prosenttiin, mutta nämä ensimmäiset eurovaalit järjestettiin kuntavaalien yhteydessä ja äänestysaktiivisuus Suomessa nousi 60 prosenttiin, mitä lähelläkään ei olla sen jälkeen oltu.

Tuoreeltaan on arvioitu, että vihreiden äänet karkasivat vaalivoiton ottaneelle vasemmistoliitolle. Vihreät menetti viime vaaleihin verrattuna 45 000 ääntä ja vasemmistoliitto sai 62 000 lisää.

Varmasti vasemmiston taa meni aiemmin vihreitä äänestäneitä, mutta kuinka paljon? Eurovaaleissa äänestää kerrallaan 40 prosenttia äänioikeutetuista. Mutta onko se vaali vaaleilta suurin piirtein sama 40 prosenttia? Kun nukkuvia on niin paljon, vaikka kaikki vihreiden aiemmat äänestäjät ovat voineet jäädä nukkumaan ja vasemmiston äänestäjistä joka ikinen olla aiemmin torkkunut tai äänioikeusikään tullut nuori.

Todennäköistä tämä ei tietenkään ole.

Äänestysaluekohtaisen tarkastelun perusteella näyttää siltä, että vihreitä kannattaneita on todellakin siirtynyt Vasemmistoliiton taakse. Helsingin vihreissä linnakkeissa, Alppilan, Kallion ja Käpylän kaupunginosissa vihreät olivat ykköspuolue toissa vuoden kuntavaaleissa.

Nyt äänestysaktiivisuus jäi ehkä keskimäärin viitisen prosenttiyksikköä kuntavaaleja alemmas. Kaikissa kaupunginosissa vihreät oli edelleen suosituin. Mutta kun esimerkiksi Kalliossa kannatus oli kuntavaaleissa liki 40 prosenttia, nyt se oli pudonnut hieman päälle 30 prosenttiin. Käpylässä ja Alppilassa koettiin sama ilmiö.

Ja joka ikisessä vihreiden kaupunginosien äänestysalueista eniten ääniä vei Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson. Heidi Hautala ei pärjännyt nuorelle turkulaiselle kotikentällään.

Miksi näin sitten kävi? Andersson ja Merja Kyllönen olivat jälkikäteen ajatellen mainio kärkiehdokaspari, sillä kumpikaan tuskin söi toisen ääniä juuri lainkaan. Ja ehkä nuorissa vihreissä ei ole ainakaan vielä yhtä valovoimaista ja tunnettua tähteä kuin Andersson.

Epäilemättä vasemmistoliiton äänestäminen oli etenkin liberaalille kaupunkilaiselle myös sopiva protestikanava, kun puolue ei enää hallituksessa ole.

Vasemmistoliitto tuskin lähti hallituksesta pelkästään vaalitaktisista syistä tai kevytmielisesti. Jälkikäteen lähtö vaikuttaa tietenkin hyvältä peliliikkeeltä.

Vihreät joutuvat nyt pohtimaan, minne ne kymmenet tuhannet äänestäjät menivät ja miten ne saa takaisin. Eurovaaliselkäsauna tuskin kannustaa ainakaan roikkumaan hallituksessa, jos se päättää ottaa myönteisen kannan Fennovoiman tai Olkiluoto nelosen lupa-asioihin.

vihreät  eurovaalit 

Tweet