Rikkaiden murut

25.8.2010

Heikki Hiilamo

Maahanmuuttajista on tulossa kevään vaalikeskustelun repivin teema. Vastakkain ovat muukalaiskammoa lietsovat perussuomalaiset ja avoimuutta puolustavat vihreät. Kolme suurinta puoluetta tempoilevat välimaastossa.

Miksi maamuuttajista puhutaan juuri nyt? Turvapaikanhakijoiden määrä nousi reilusti vuoden 2007 pohjalukemista vuonna 2008 ja viime vuonnakin, mutta on jälleen kääntynyt selvään laskuun.

Globalisaatio ja ihmisten vapaa liikkuminen ovat toki kansainvälistäneet Suomea, mutta tämäkään tuskin on syy kiristyneeseen maahanmuuttokeskusteluun.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super teetätti TNS Gallupilla kesäkuussa kyselyn, jossa kartoitettiin suomalaisten mielipiteitä syrjäytymisestä.

Tulokset kertovat perussuomalaisten kannattajien eroavan kahdessa kohdassa ratkaisevalla tavalla niistä, jotka ilmoittivat kannattavansa muita puolueita.

Selvästi yli puolet – 56 prosenttia – perussuomalaisten kannattajista kertoi olevansa huolissaan taloudellisesta toimeentulostaan. Keskustan, kokoomuksen ja vihreiden kannattajista tämä huolestutti noin kolmasosaa, vasemmistoliiton ja sdp:n kannattajista noin 40 prosenttia vastaajista.

Perussuomalaisten kannattajat pelkäsivät myös muiden puolueiden kannattajia selvästi useammin sitä, että he itse syrjäytyisivät. Huoli omasta toimeentulosta ja syrjäytymisestä kanavoituu muukalaiskammona. Kyse on aivan konkreettisesti reviirikilpailusta.

Heikoimmassa asemassa olevat maahanmuuttajat kilpailevat perussuomalaisten kannattajien kanssa samoista koulutus- ja työpaikoista sekä asunnoista ja elinpiireistä.

Aikaisemmin maahanmuuttajien määrä oli toki vähäisempi, mutta sitä olennaisempaa on, että köyhyys ja syrjäytyminen olivat marginaalisia ilmiöitä Suomessa.

1990-luvun laman jälkeen tuloerot ovat kasvaneet ennätysmäisesti. Tulos näkyy suhteellisen köyhyyden lisääntymisenä sekä pitkäaikaistyöttömyyden yleistymisenä.

Muukalaisvastaisuutta ruokkii se, ettei työtä riitä kaikille. Köyhät on jätetty riitelemään rikkaiden muruista.

Superin kysely kertoo myös, että syrjäytymisuhka jakaa rajusti yhteiskuntaa.

Kyselyssä selvitettiin lisäksi, mitkä olisivat suotavimmat keinot torjua syrjäytymistä. Omaa syrjäytymistään pelkäävät ja syrjäytyneet pitivät tuloerojen tasoittamista tärkeämpänä keinona ehkäistä syrjäytymistä kuin muut vastaajat. He olivat myös selvästi enemmän huolissaan taloudellisesta toimeentulostaan.

Maahanmuuttajavihamielisyys on osin yksi seuraus epäonnistuneesta sosiaalipolitiikasta.

Ironista on, että samat puolueet, jotka edellisen laman jälkeen ovat rapauttaneet perusturvaa ja lyöneet laimin työllistämistoimia, osoittavat nyt ymmärrystä sille kiukulle ja kaunalle, jota ne ovat politiikallaan luoneet.

Kirjoittaja on Kelan tutkimusprofessori. Kirjoitus on julkaistu alunperin 20. elokuuta ilmestyneessä Vihreässä Langassa.

Tweet