Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
2.11.2010
Mikä vuosi on kyseessä? Kirkko kaavailee homoille alustavia ihmisoikeuksia. Unkari voittaa Suomen jalkapallomaaottelussa. Uusi Suomi ja Helsingin Sanomat nokittelevat toisiaan.
Trööt! Ei, vuosi ei ole 1978. Kyseessä on tietysti Anno Domini 2010. Erikoisinta tilanteessa on se, että Hesarin ja Usarin kinastelu jatkuu, vaikka siitä päästiin välillä jo pariksi vuosikymmeneksi eroon.
Homot ja jalkapalloilijat meillä on ollut koko ajan keskuudessamme. Nuorsuomalaisen ja vanhasuomalaisen lehdistön kina käynnistyi tällä kertaa siitä, mitä Uuden Suomen Puheenvuoro-palvelusta pitäisi ajatella.
Hesari nosti verkkopalvelun framille sen jälkeen, kun Uusi Suomi oli poistanut sieltä Janne Markus Jääskeläisen bloggauksen ”Kirkon homoseksuaalinen haiseva kakkakikkare”. Jääskeläisen ja Jouko Pihon kirjoituksista oli myös kanneltu Julkisen sanan neuvostoon.
Uusi Suomi närkästyi Hesarin jutusta, koska verkkolehdellä ei sen mukaan ole Puheenvuoro-palveluksi ristityn blogiviidakon kanssa juuri mitään tekemistä. Päätoimittaja Markku Huuskon mukaan kyse on ”yhteiskunnallista kansalaiskeskustelua edistävästä palvelusta”, jonne tulevia tekstejä ei ”sananvapautta kunnioittaen tarkasteta yleisesti ennakkoon”.
Tarkistaminen olisikin melkoinen urakka, sillä Uuden Suomen blogipalveluun kirjoittaa miltei 700 kynäniekkaa. Joukkoon mahtuu jos jonkinlaista huru-ukkoa ja -akkaa, joista mainittakoon tässä nimeltä Jari Tervo ja Jukka Relander. Uuden Suomen linja on se, että bloggaajien tuomat kävijät kyllä kelpaavat, mutta kun aletaan puhua julkaisijan vastuusta, lehti väistyy takavasemmalle.
Hesarin ja Usarin uudelleen virinneessä sanaharkassa voi nähdä heijastuksia siitä, että parhaimmillaan yli 300 000 viikkokävijää vetävä Uusi Suomi on alettu nähdä Sanomatalossa melkein oikeana mediana.
Eniten Hesaria ja muita perinteisiä medioita tietysti ärsyttää Uuden Suomen loismainen toimintatapa. Pieni toimitus elää seuraamalla muuta mediaa ja otsikoimalla referaattinsa räväkästi.
Samalla Usari toimii muille uutismedioille pelottavana muistutuksena siitä, miten käy jos joku oikeasti uskaltaa vetää uutisensa pois verkosta. Käy niin, että varjellut uutiset ilmestyvät Uuden Suomen verkkopalveluun.
Nyt kun Yle on saatu ruotuun, Mikael Pentikäisen johtama kaupallinen media voi seuraavaksi ryhtyä nyrkkeilemään Uutta Suomea vastaan. Uusi Suomi on kaupallinen media vain näennäisesti. Todellisuudessa se toimii omistajansa Niklas Herlinin sille maksamin lupamaksuvaroin.
Kaupallisen median näkökulmasta Uutta Suomea voi perustellusti pitää markkinahäirikkönä, joka sotkee tappiollisella toiminnallaan muiden bisneksiä.
Kirjoittaja on median sisäpiiriläinen, jonka mielestä myös Vihreä Lanka sotkee vapaata kilpailua. Kirjoitus on julkaistu alunperin 29. lokakuuta ilmestyneessä lehdessä.
Tweet